Tuumailin hetken sängyllä vaihtoehtoja ja kun en uskaltanut liikkua, tartuin puhelimeen ja soitin nukkuvalle äidilleni alakertaan. Saattoi hieman ihmetellä soittoani. He sitten tulivat yläkertaan miehensä kanssa ja tömistelivät hetken. Ehdottivat mahdollista siirtoa alakertaan nukkumaan. Uskoin kuitenkin äitini miehen sanoja, että ei se hiiri uskalla enää tulla takaisin.
Puolisen tuntia kärvistelin muotiblogeja lueskellen. Hiirestä alkoi kuitenkin taas kuulua ääniä. Tömistelin hiiren aina hiljaiseksi, mutta siinä vaiheessa kun tämä rusehtavan harmaa kaveri kurkki komeron takaa, oli minun annettava luovutusvoitto ja siirtyä yläkerran aulatilaan nukkumaan. Otin päiväpeiton mukaan jolla tukin oven alaosan. Kyllä, olen kuullut, että hiiret mahtuvat yllättävän pienistä aukoista. Päiväpeitto ei kuitenkaan varmistanut turvallisuuttani vaan päiväpeiton päälle lisäsin äitini sisustuslehtiä ja myöskin vielä tyynyjä. Nyt kuulen välillä pientä rapinaa, hiiri yrittää tulla lehtien läpi. Uskon kuitenkin vieneeni voiton tässä erässä. Uneton yö 1 piste hiirelle. Telkeäminen huoneeseen 1 piste minulle. Tilanne on siis 1-1.
kuva |
Ps. sori kökkö otsikko. Toi oli meidän enkun opettajan vitsi ala-asteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti