Eilen oli aivan mahtava loppukesän/alkusyksyn aurinkoinen päivä, joka houkutteli pitkälle lenkille. Kierrettiin ystäväni kanssa tuttu reitti hieman pitemmillä vaihtoehdoilla. Aikaa kului jotakuinkin 90 minuuttia. Kaloreita kului huimat 757, josta rasvaa oli 37%. Lenkkeilimme siis enemmänkin kunnonkohotustasolla, kuin rasvanpolttosykkeellä, mutta kyllä ne läskit lähtee molemmilla keinoilla. Keskisyke oli 131 ja maksimisyke 154.
Tänään olimme reippaina ennen kymmentä jo suuntaamassa lenkille, mutta tummat pilvet pilasivat suunnitelmat. Lenkki kävi siis kaupan kautta kotiin. Ostin uuden paketin Allevon peruna-purjo-keittoa ja uutena makuna banaani-vadelma-pirtelöä. Korkkasin ensimmäisen tuossa aamupäivällä ja se oli joko pahaa tai ihan mautonta. En osaa päättää, sillä voiko mauton olla pahaa? No niillä ja suklaapirtelöllä mennään taas joku aika. Herne-maissi-paprikat (85kcal/100g) vaihdoin keittojuureksiin (26kcal/100g), jotka ovat hieman parempi vaihtoehto sujautettavaksi keittoon. Katselin myös kanaa (112kcal/100g) nakkien (170kcal/100g) korvikkeeksi, mutta en vielä innostunut siitä ajatuksesta. Näillä muutoksilla saisin dieettikeittoni kalorimäärät hieman matalemmaksi. Jotakin pureskeltavaa sinne keittoon on joka tapauksessa laitettava.
Mitä muuten luulette, hidastaako esimerkiksi +200kcal laihdutusta paljon? Jos Nutrilett/Allevo antaa suositukseksi noin 550kcal päivässä ja minulla tulee vaikka 700kcal. Jotkut kasviksethan ovat sallittuja kuurin aikana ja miehille annetaan lupa syödä jotakin lihaa proteiinin lähteenä. Ei tässä kai ihan metsään mennä vai?
Tänään, palkkapäivänä, kävin hakemassa postiin saapuneen paketin. Siellä oli vaatteita, yhden koon pienempänä! Eli siis olin paidoissa valinnut XL-koon tilalta L-koon, hameen olin tilannut koossa 44, enkä 46 niin kuin normaalisti. Ja kaikki meni päälle! Oli mahtava tunne, kun tosiaan sai laittaa päälle vaatteita joita haluaa, eikä vaatteita, jotka vain menevät päälle. Tosin hieman masentaa se, että Facebookiin oli ilmestynyt kuvia viikonlopulta ja siellä heiluu joku nimeltämainitsematon känninen lehmä. Siltä se vain näyttää.
tiistai 31. elokuuta 2010
maanantai 30. elokuuta 2010
Relax, take it easy
Eilen kävin vielä päivän lenkin jälkeen illasta toisen lenkin raikkaassa metsämaisemassa ja voi kun se tekikin hyvää. Kun astun kodistani ulos, olen suoraa keskellä kaupunkia, täynnä asfalttitietä. Kaverin autolla hurautettiin eilen sitten vähän kauemmas ja käytiin reippailemassa. Vajaa tunti käveleskeltiin ja kaloreita kului 450, rasvaa 31%. Keskisyke oli 134 ja maksimisyke 171. Intouduttiin välillä vähän hölkkäilemään pehmeällä metsäpolulla.
Viime viikosta sykemittari oli sitä mieltä, että oli tullut hyvä harjoitusviikko. Sain koko 4 tuntia ja 45 minuuttia täyteen. Kaloreita tuli 2382/3000 eli kirittävää on. Tällä viikolla pitäisi harjoitella enemmän 2 sykealueella.
Päätin muuten siirtää punnituspäivän sunnuntaista maanantaille. Jos viikonloppuna sattuu retkahtamaan, sunnuntai masentaa. Joten toivotaan turvotuksen hävinneen maanantaihin mennessä ja puntarille voi nousta kepein mielin. Tosin itselläni puntari näyttää vielä 89 kiloa. Jotakin jäi läskeinä vartaloon viikonlopun juhlimiselta. Mutta ei se mitään, uusi viikko ja nutrauksella/allevolla jatketaan. Ei pieni retkahdus tätä projektia kaada.
On se muuten kumma miten napostelu jää päälle. Viikonlopun on herkutellut (suurimmaksi osaksi keveillä herkuilla) ja tänään oli aamulla vielä jäljellä kymmenkunta toffee-karkkia. Ne oli sitten ihan kuin pakosta (vanhasta tottumuksesta) napsittava suuhun. Jossakin oli kuitenkin sellainen logiikka, että sitten ne on syöty eivätkä haittaa loppuviikon dieettiä. Mutta se on ihan kuin alkoholistilla, jos vähän repsahtaa ja antaa periksi, se on menoa sitten.
Tälle viikolle asetan tavoitteeksi, että ensi maanantaina oltaisiin vähintään 88 kilossa. Jos takapakkia ei olisi tullut, tavoitteeni olisi 87,1kg. Katsotaan nyt miten onnistun. Tsemppiä vaan kaikille uuteen viikkoon :)
Viime viikosta sykemittari oli sitä mieltä, että oli tullut hyvä harjoitusviikko. Sain koko 4 tuntia ja 45 minuuttia täyteen. Kaloreita tuli 2382/3000 eli kirittävää on. Tällä viikolla pitäisi harjoitella enemmän 2 sykealueella.
Päätin muuten siirtää punnituspäivän sunnuntaista maanantaille. Jos viikonloppuna sattuu retkahtamaan, sunnuntai masentaa. Joten toivotaan turvotuksen hävinneen maanantaihin mennessä ja puntarille voi nousta kepein mielin. Tosin itselläni puntari näyttää vielä 89 kiloa. Jotakin jäi läskeinä vartaloon viikonlopun juhlimiselta. Mutta ei se mitään, uusi viikko ja nutrauksella/allevolla jatketaan. Ei pieni retkahdus tätä projektia kaada.
On se muuten kumma miten napostelu jää päälle. Viikonlopun on herkutellut (suurimmaksi osaksi keveillä herkuilla) ja tänään oli aamulla vielä jäljellä kymmenkunta toffee-karkkia. Ne oli sitten ihan kuin pakosta (vanhasta tottumuksesta) napsittava suuhun. Jossakin oli kuitenkin sellainen logiikka, että sitten ne on syöty eivätkä haittaa loppuviikon dieettiä. Mutta se on ihan kuin alkoholistilla, jos vähän repsahtaa ja antaa periksi, se on menoa sitten.
Tälle viikolle asetan tavoitteeksi, että ensi maanantaina oltaisiin vähintään 88 kilossa. Jos takapakkia ei olisi tullut, tavoitteeni olisi 87,1kg. Katsotaan nyt miten onnistun. Tsemppiä vaan kaikille uuteen viikkoon :)
 |
| kuva täältä. |
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Failure
Eilinen meni melko höpöksi syömisten suhteen kuten osasin arvatakin. Päivä niinkin meni hapankorppuja pureskellen, mutta illalla sorruin sipseihin. Ja pitkin päivää napostlein salmiakkeja. Kuten arvata saattaa, puntari oli heilahtanut yhden pluskilon puolelle. Aamulla puntari näytti 89,4 kg. Mutta ehkä hätä ei ole niin kamala, sillä turvotusta ja nesteitä on elimistöön kertynyt tällä syömisellä ja ne kun saan pois, lukema putoaa. Putoaahan? Tosin jo peilistä katsoessa huomaa, että maha on turvoksissa ja sen saisi helposti siitä litistymään muutaman sentin. Taidan käydä tänään hakemassa kaupasta luumupussin :D
Käytiin kuitenkin eilen ystävän kanssa heittämässä pieni puolen tunnin krapulakävely kauniissa maisemissa. Ajelimme Ruotsin puolelle, Kukkolaforsenille.
Reipas pikkulenkki kulutti noin 200 kcal, joten pientä helpotusta mässäilyyn. Tänään olisi vuorossa lisää lenkkeilyä. Onkohan sitä tullut vanhaksi, kun krapulakin kestää kaksi päivää? Olo ei helpotu millään.
EDIT 16:45 Kävinpähän vähän yli tunnin lenkin ja olo helpottui kummasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Syödyistä/juoduista kaloreista ei tule niin suuri morkkis kun käy niitä kuluttelemassa tuolla ulkosalla. Sykemittari antoin lukemat 585 kcal, 42% rasvaa. Keskisyke 124 ja maksimisyke 145. Nyt muuten kun kunto on kohentunut ja mittarikin sen on huomannut, pitää lenkkeillä paljon tehokkaammin ja kovemmalla sykkeellä, jotta on oikealla tasolla.
Käytiin kuitenkin eilen ystävän kanssa heittämässä pieni puolen tunnin krapulakävely kauniissa maisemissa. Ajelimme Ruotsin puolelle, Kukkolaforsenille.
 |
| kuva täältä. |
 |
| kuva täältä. |
EDIT 16:45 Kävinpähän vähän yli tunnin lenkin ja olo helpottui kummasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Syödyistä/juoduista kaloreista ei tule niin suuri morkkis kun käy niitä kuluttelemassa tuolla ulkosalla. Sykemittari antoin lukemat 585 kcal, 42% rasvaa. Keskisyke 124 ja maksimisyke 145. Nyt muuten kun kunto on kohentunut ja mittarikin sen on huomannut, pitää lenkkeillä paljon tehokkaammin ja kovemmalla sykkeellä, jotta on oikealla tasolla.
lauantai 28. elokuuta 2010
Synnintunnustus
Eilinen meni juuri niin kuin suunnittelinkin. Juhlittiin, juotiin, laulettiin Singstaria/karaokea, kotiin pikaruokalan kautta (mukaan tarttui VAIN se salaattirulla). Karkea arvio, että eilen tuli ehkä 1000kcal juomisista ja syömisistä. Että sellainen juhlapäivä.En jaksa sitä sen kummemmin morkkistella, katsotaan huomenna miltä puntari näyttää.
Tänään olisi tarkoitus viettää rento ja herkuton "krapulapäivä". Vaikka mitään todellista huonoa oloa minulla ei tällä hetkellä ole. Saa nähdä uskaltautuisinko lenkille illasta. Huomenna ainakin ja ehkä jo aamusta.
Tein tänään Excelillä viisi erilaista tavoitetaulukkoa painonpudotuksen suhteen. Tein lyhyen ajan tavoitteet, pitkän ajan tavoitteen, nopean painonpudotustaulukon ja hitaan pudotuksen taulukon. Sitten yhden jotain siltä väliltä. Katsotaan mikä niistä toteutuu.
Tänään olisi tarkoitus viettää rento ja herkuton "krapulapäivä". Vaikka mitään todellista huonoa oloa minulla ei tällä hetkellä ole. Saa nähdä uskaltautuisinko lenkille illasta. Huomenna ainakin ja ehkä jo aamusta.
Tein tänään Excelillä viisi erilaista tavoitetaulukkoa painonpudotuksen suhteen. Tein lyhyen ajan tavoitteet, pitkän ajan tavoitteen, nopean painonpudotustaulukon ja hitaan pudotuksen taulukon. Sitten yhden jotain siltä väliltä. Katsotaan mikä niistä toteutuu.
perjantai 27. elokuuta 2010
Once in a two months
Ihana aloittaa aamu rauhallisesti, herätä aikaisin ja vain köllötellä sohvalla. Poikaystävän kanssa yhteiset aamut ovat harvinaista herkkua ja sellaista olemmekin saaneet viettää viimeksi noin kolme kuukautta sitten.
Sellainen huono juttu näissä vapaapäivissä on, että ruokailurytmi ei osu ollenkaan kohdalleen. En halua syödä heti herättyäni ja sen vuoksi ensimmäinen ateria saattaa venyä niinkin pitkälle kuin kahteentoista tai yhteen. Mutta haitanneekohan se?
Tänään on illalla luvassa tietoinen poikkeus laihduttamiseen. Olen paininut tämän jutun kanssa koko viikon. Ystäväni palasi kolmen kuukauden reissun jälkeen takaisin Suomeen ja sitä olisi tarkoitus juhlia tänään. Juhliin kuuluu alkoholi ja joku naposteltava. En haluaisi juoda, siitä tulee liikaa kaloreita. Juomisen lisäksi naposteltavat ja mahdollinen yöpurtava. Huomenna, jos olo ei ole hyvä, haluan epäilemättä jotakin herkkuja. Eli triplakaloriviikonloppu luvassa.
Eihän minun tietenkään ole pakko juoda, mutta kyllähän se aina kivan bilefiiliksen luo. Olen kuitenkin päättänyt, että tällä hetkellä hallussani olevat sangriat saa riittää ja baarissa saan ottaa yhden. Saa nähdä miten tämä suunnitelmani toteutuu. Olen myös päättänyt, että jos kotimatka käy pikaruokalan kautta, otan kanarullan (tosin ilman kanaa) eli siis leipärulla jonka sisällä on salaattia ja kastiketta. Pieniä paheita.
Päätös numero 3, lauantaina vähintään illasta minun pitää raahautua edes rauhalliselle lenkille. Jos sorrun herkkuihin päivällä, minun tulee pystyä kuluttamaan edes osa kaloreista. Katsotaan, kuinka väännän itkua sunnuntaina puntarilla.
Sellainen huono juttu näissä vapaapäivissä on, että ruokailurytmi ei osu ollenkaan kohdalleen. En halua syödä heti herättyäni ja sen vuoksi ensimmäinen ateria saattaa venyä niinkin pitkälle kuin kahteentoista tai yhteen. Mutta haitanneekohan se?
 |
| kuva täältä. |
Eihän minun tietenkään ole pakko juoda, mutta kyllähän se aina kivan bilefiiliksen luo. Olen kuitenkin päättänyt, että tällä hetkellä hallussani olevat sangriat saa riittää ja baarissa saan ottaa yhden. Saa nähdä miten tämä suunnitelmani toteutuu. Olen myös päättänyt, että jos kotimatka käy pikaruokalan kautta, otan kanarullan (tosin ilman kanaa) eli siis leipärulla jonka sisällä on salaattia ja kastiketta. Pieniä paheita.
Päätös numero 3, lauantaina vähintään illasta minun pitää raahautua edes rauhalliselle lenkille. Jos sorrun herkkuihin päivällä, minun tulee pystyä kuluttamaan edes osa kaloreista. Katsotaan, kuinka väännän itkua sunnuntaina puntarilla.
torstai 26. elokuuta 2010
Thursday
Pikainen päivitys päivän plussista ja miinuksista.
Kävin työpaikallani vielä tänään, joten tuli peruspyöräilyt siihen. Kävin illemmalla vähän yli tunnin lenkillä. Kaloreita kului 588, josta 43 prosenttia oli rasvaa. Keskisyke oli 123 ja maksimisyke 141, joten vähän nopeatahtisempi oli tämän päivän kävely.
Ruokapuoli on ollut tänään vähän hunningolla. Aamupalan söin vasta kahdentoista aikoihin ja se oli Allevon peruna-purjo-keittoa parilla nakilla ja vähäisellä määrällä herne-maissi-paprikaa. Töissä söin yhden keksin kahden maissa. Kotona söin viiden aikoihin Allevon suklaapirtelön ja nyt illalla söin sitten lautasellisen makaroonia salaattikastikkeella. Minun on todella vaikea luopua leivästä ja makaroonista. Nyt annoin itselleni luvan, sillä rahat ovat vähissä ja keittopusseja on enää yksi. Halusin säästää sen huomiselle.
Kaloreita tänään sain jotakuinkin 900 eli ei menty taaskaan suunnitelmien mukaan. Saa nähdä miten repsahtelen, kun ensi viikosta lähtien vietän päiväni suurimmaksi osaksi kotona. Liikaa aikaa, liian paljon syömistä.
Kävin työpaikallani vielä tänään, joten tuli peruspyöräilyt siihen. Kävin illemmalla vähän yli tunnin lenkillä. Kaloreita kului 588, josta 43 prosenttia oli rasvaa. Keskisyke oli 123 ja maksimisyke 141, joten vähän nopeatahtisempi oli tämän päivän kävely.
Ruokapuoli on ollut tänään vähän hunningolla. Aamupalan söin vasta kahdentoista aikoihin ja se oli Allevon peruna-purjo-keittoa parilla nakilla ja vähäisellä määrällä herne-maissi-paprikaa. Töissä söin yhden keksin kahden maissa. Kotona söin viiden aikoihin Allevon suklaapirtelön ja nyt illalla söin sitten lautasellisen makaroonia salaattikastikkeella. Minun on todella vaikea luopua leivästä ja makaroonista. Nyt annoin itselleni luvan, sillä rahat ovat vähissä ja keittopusseja on enää yksi. Halusin säästää sen huomiselle.
Kaloreita tänään sain jotakuinkin 900 eli ei menty taaskaan suunnitelmien mukaan. Saa nähdä miten repsahtelen, kun ensi viikosta lähtien vietän päiväni suurimmaksi osaksi kotona. Liikaa aikaa, liian paljon syömistä.
Better In Time
Illalla tietokoneen oli vallannut mies, jonka oli pakko katsoa joku jalkapallo-ottelu suorana. En siis päässyt päivittämään tavallaan onnistuneesta ja sitten taas epäonnistuneesta päivästä.
Eilen vein tosiaan mokkapaloja töihin ja ne maistuivatkin hyvin. Ei kylläkään minulle. En maistanut koko mokkapaloja. Yhden keksin erehdyin syömään kuitenkin. Eilen oli viimeinen työpäivä ja lupasin käydä erään asiakasperheen luona kylässä. He olivat tehneet sitten ruokaa, josta en oikein kohteliaisuussyistä voinut kieltäytyä. Yllätyksenä ei tullut, että lautaselleni kasattiin iso kasa sahramiriisiä ja vierelle tuotiin kanaa linssikastikkeessa. Koko ajan haarukoidessani riisiä suuhun, ajattelin etten syö enää mitään muuta koko iltana. Tuli suuri morkkis riisin syömisestä. En ole syönyt riisiä sitten toukokuun. Ruokajuomana oli omenamehua. Aina kun joku tarjoaa sokerista juomaa, ajattelen ÄLÄ JUO KALOREITASI! Aterian jälkeen juotiin vielä teet ja söin muutaman suolatun auringonkukansiemenen. Karkista kieltäydyin.
Kotiin saavuin joskus puoli kuuden maissa. Ystäväni soitti hetken päästä, että lähtisinkö lenkille. Ehdotin, että mentäisiin vähän myöhemmin, olin tosi väsynyt. Hetken makoilin sohvalla ja tajusin, että jos odotan puoli kahdeksaan, en jaksa lähteä mihinkään. Soitin ystävälleni, että nyt mennään ja käytiinkin vähän yli tunnin lenkki. Rauhallisella vauhdilla, mutta kuitenkin.
Sykemittari antoi lukemat 531 kcal, 46% rasvaa. Keskisyke 119, maksimisyke 138, joten todella rauhallisesti käveleskeltiin. Kaloreita kului kuitenkin ihan kiitettävä määrä. Tänään olisi tarkoitus tehdä myös lenkki.
Ruokalista eilisellä kuulostaa tältä:
aamupala:
Allevo suklaa-pirtelö
lounas:
Allevo peruna-purjokeitto, keksi
päivällinen:
riisiä, kanaa, omenamehua, vähän auringonkukansiemeniä
iltapala:
Allevo peruna-purjokeitto, kaksi nakkia, herne-maissi-paprikaa
Kaloreita eiliselle tuli jotakuinkin 930, eli paljon suunniteltua enemmän. Sen vuoksi oli pakko käydä lenkillä, ettei omatunto soimaisi koko iltaa. Tänä aamuna puntari ei ollut liikahtanut mihinkään, sunnuntain lukemaan vähän plussaa.
Eilen vein tosiaan mokkapaloja töihin ja ne maistuivatkin hyvin. Ei kylläkään minulle. En maistanut koko mokkapaloja. Yhden keksin erehdyin syömään kuitenkin. Eilen oli viimeinen työpäivä ja lupasin käydä erään asiakasperheen luona kylässä. He olivat tehneet sitten ruokaa, josta en oikein kohteliaisuussyistä voinut kieltäytyä. Yllätyksenä ei tullut, että lautaselleni kasattiin iso kasa sahramiriisiä ja vierelle tuotiin kanaa linssikastikkeessa. Koko ajan haarukoidessani riisiä suuhun, ajattelin etten syö enää mitään muuta koko iltana. Tuli suuri morkkis riisin syömisestä. En ole syönyt riisiä sitten toukokuun. Ruokajuomana oli omenamehua. Aina kun joku tarjoaa sokerista juomaa, ajattelen ÄLÄ JUO KALOREITASI! Aterian jälkeen juotiin vielä teet ja söin muutaman suolatun auringonkukansiemenen. Karkista kieltäydyin.
Kotiin saavuin joskus puoli kuuden maissa. Ystäväni soitti hetken päästä, että lähtisinkö lenkille. Ehdotin, että mentäisiin vähän myöhemmin, olin tosi väsynyt. Hetken makoilin sohvalla ja tajusin, että jos odotan puoli kahdeksaan, en jaksa lähteä mihinkään. Soitin ystävälleni, että nyt mennään ja käytiinkin vähän yli tunnin lenkki. Rauhallisella vauhdilla, mutta kuitenkin.
Sykemittari antoi lukemat 531 kcal, 46% rasvaa. Keskisyke 119, maksimisyke 138, joten todella rauhallisesti käveleskeltiin. Kaloreita kului kuitenkin ihan kiitettävä määrä. Tänään olisi tarkoitus tehdä myös lenkki.
Ruokalista eilisellä kuulostaa tältä:
aamupala:
Allevo suklaa-pirtelö
lounas:
Allevo peruna-purjokeitto, keksi
päivällinen:
riisiä, kanaa, omenamehua, vähän auringonkukansiemeniä
iltapala:
Allevo peruna-purjokeitto, kaksi nakkia, herne-maissi-paprikaa
Kaloreita eiliselle tuli jotakuinkin 930, eli paljon suunniteltua enemmän. Sen vuoksi oli pakko käydä lenkillä, ettei omatunto soimaisi koko iltaa. Tänä aamuna puntari ei ollut liikahtanut mihinkään, sunnuntain lukemaan vähän plussaa.
tiistai 24. elokuuta 2010
Temptations
 |
| kuva täältä. |
Työpäivä siis onnistui hienosti ilman vaikeuksia. Huomenna on minun viimeinen "oikea" työpäivä ja pitäähän minunkin jotkut lähtökakut tarjota. Päätin sitten tehdä jotain helppoa (ja halpaa) ja päädyin mokkapaloihin. Kävin kaupassa ostamassa ainekset, mutta kauppareissu ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Koriin tarttui Nellie Dellies-pussi hedelmäkarkkeja, josta kumosin kotimatkan aikana noin puolet. Okei, ei tämä pahin juttu ollut, kun silmissä kiilteli niin Polly-pussit ja suklaalevyt. Oikeastaan Nellie Dellies-karkit ovat melko hyvä vaihtoehto makeannälkään.
Energiaa 500 kJ / 120 kcal
Proteiinia 11 g
Hiilihydraatteja 17 g
Sokereita 0,8 g
Rasvaa 0,1 g
Tyydyttyneitä rasvahappoja 0 g
Ravintokuitua 65 g
Toinen houkutus tapahtui tietenkin mokkapaloja leipoessa. Taikinaa tuli lusikoitua muutama suuhun huonolla omatunnolla. Nyt pohjat odottavat päällistään pellillä. Onneksi tuli niin ikävä olo taikinan lusikoimisesta, ettei valmiita paloja haluta yhtään vaan ne jäävät todellakin huomiseksi tuomiseksi. Osaksi näihin sortumisiin saattoi vaikuttaa se, että lähdin kauppaan nälkäisenä, en syönyt välipala-pirtelöä. Söin päivällisen vasta sen jälkeen, kun olin mokkapalat tehnyt. Se oli virhe.
Jätän tänään kokonaan tämän välipalapirtelön syömättä ja mahdollisesti myös iltapalapirtelön. Huonoja kaloreita tuli karkeista ja taikinasta, niin ei auta ottaa enää yhtään lisää.
maanantai 23. elokuuta 2010
Morning After Dark
 |
| kuva täältä. |
Tänään on ollut muutenkin kohtuu hyvä päivä. Syömisessä olen pysynyt jotakuinkin suunnitellulla linjalla.
Aamupala klo 8 - Allevo suklaapirtelö
Lounas klo 11.30 - Allevo Peruna-purjo-keitto, ruisleipä ilman levitettä
Välipala klo 16- Allevo suklaapirtelö
Päivällinen klo 19- Allevo Peruna-purjo-keitto, kolme nakkia, herne-maissi-paprikaa n.80g
Iltapalaa en ole vielä syönyt, mutta tarkoitukseni olisi ottaa vielä Nutrilettin metsämarja-pirtelö. Ruisleipä tuli kuvioihin mukaan yllättäen, sitä en ollut suunnitellut. Lisäksi haluaisin jättää nakit pois keitosta, sillä ne tuovat noin 150 kcal lisää päiväannokseen. Noh, vähän kerrallaan. Tänään en kuitenkaan syönyt molemmilla keittokerroilla nakkeja mikä on edistys :) Tämän päivän kalorisaalis on lukuina noin 740 kcal. Jos Nutrilettin tai Allevon "oikealla" kuurilla olisi niin määrähän jäisi 550 kaloriin päivässä.
Liikunnalle en ole tänään suonut ajatustakaan, sillä pienoinen nuha jyllää vieläkin enkä sen vuoksi halua lähteä ulos lenkkeilemään. Tänään on vielä kaiken lisäksi satanut vettä, joten en halua sairastuttaa itseäni enempää. Työmatkapyöräily läpimärkänä hoitaa kyllä takuulla sen puolen. Huomenna sitten uusi yritys. Sykemittarikin näyttää pöydällä siltä, että pitäisi saada jotain käyttöä. Katsotaan :)
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Easy like sunday morning
Sunnuntai, päivitysten aika.
Aamulla astuin puntarille ja jouduin hieman pettymään. Viikossa oli lähtenyt vain kilo pois. Paino on nyt 88.4. Viime viikolla tosiaan painoa oli noin 89.5. Kai tuosta kilostakin pitäisi olla onnellinen, onhan kaikki aina alaspäin ja kohti tavoitetta. Jotenkin sitä vaan toivoo, että paino tippuisi joka viikko vähintään sen kaksi tai kolme kiloa. Ja onhan se mahdollistakin, sillä tämä viikko ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Maanantaina sorruin nachoihin ja liikuntaa en ole harrastanut muuta kuin työmatkapyöräilyt. Ensi viikolla terästäydyn.
Ensi viikkoa varten päivitin myös sykemittarini. Tein mittarin kuntotestin ja sen perusteella mittari laati minulle uuden ohjelman. Kuntotestin tulokseksi tuli 43 mikä on hyvä tulos. Mutta ehkä olisi pitänyt jättää testi tekemättä sillä viikkokulutukseni liikunnan suhteen täytyisi olla 3000 kcal ja se pitäisi tapahtua ajassa 4 h 45 min. Tai tietenkin liikuntaa saa harrastaa enemmänkin, kuin tuo vajaa viisi tuntia, mutta tuollaiset lukemat mittari antoi ohjeiksi. Miten ihmeessä minä kulutan 3000 kaloria, kun 2000 kalorin kulutuksessakin on vaikeuksia? Pitää ilmeisesti todella skarpata ensi viikolla.
Kulutan rauhallisella lenkillä noin 450 kaloria tunnissa. Jos käyn joka päivä tunnin lenkin, kulutan 3150 kaloria. Okei, tämä saattaisi onnistua. Mutta en tiedä onko minulla motivaatiota käydä joka päivä tunnin lenkkiä. Toivoisin, että olisi.
Olen tässä viikonlopun aikana tutkaillut toisen paikallisen kuntosalin tarjontaa. Siellä on todella monipuoliset ryhmäliikuntatunnit, joita olisi mukavaa lähteä testaamaan. Haluaisin erityisesti jatkaa pumppitunteja ja muita lihaskuntoa kasvattavia ohjelmia. En sitä paitsi laihdu tai ainakaan usko laihtuvani kauniisti, jos en harrasta minkäänlaista lihaskuntoon vaikuttavaa urheilua. Kuntosalille lähdössä on vain kaksi ongelmaa. Raha on ehkä suurin, sillä syksyllä olen taas opiskelijan tienesteillä ja sillä ei paljon ylimääräistä tehdä. Kuntosalikortti maksaa noin neljäkymppiä kuussa ja se on aika suuri investointi minun lompakolleni. Toinen ongelma on kaikki ne muut ihmiset, jotka salilla käy. En ajattele, että he katsovat minua ja mitä minä teen, mutta joku siinä mättää. Katsotaan nyt.
Aamulla astuin puntarille ja jouduin hieman pettymään. Viikossa oli lähtenyt vain kilo pois. Paino on nyt 88.4. Viime viikolla tosiaan painoa oli noin 89.5. Kai tuosta kilostakin pitäisi olla onnellinen, onhan kaikki aina alaspäin ja kohti tavoitetta. Jotenkin sitä vaan toivoo, että paino tippuisi joka viikko vähintään sen kaksi tai kolme kiloa. Ja onhan se mahdollistakin, sillä tämä viikko ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Maanantaina sorruin nachoihin ja liikuntaa en ole harrastanut muuta kuin työmatkapyöräilyt. Ensi viikolla terästäydyn.
Ensi viikkoa varten päivitin myös sykemittarini. Tein mittarin kuntotestin ja sen perusteella mittari laati minulle uuden ohjelman. Kuntotestin tulokseksi tuli 43 mikä on hyvä tulos. Mutta ehkä olisi pitänyt jättää testi tekemättä sillä viikkokulutukseni liikunnan suhteen täytyisi olla 3000 kcal ja se pitäisi tapahtua ajassa 4 h 45 min. Tai tietenkin liikuntaa saa harrastaa enemmänkin, kuin tuo vajaa viisi tuntia, mutta tuollaiset lukemat mittari antoi ohjeiksi. Miten ihmeessä minä kulutan 3000 kaloria, kun 2000 kalorin kulutuksessakin on vaikeuksia? Pitää ilmeisesti todella skarpata ensi viikolla.
Kulutan rauhallisella lenkillä noin 450 kaloria tunnissa. Jos käyn joka päivä tunnin lenkin, kulutan 3150 kaloria. Okei, tämä saattaisi onnistua. Mutta en tiedä onko minulla motivaatiota käydä joka päivä tunnin lenkkiä. Toivoisin, että olisi.
Olen tässä viikonlopun aikana tutkaillut toisen paikallisen kuntosalin tarjontaa. Siellä on todella monipuoliset ryhmäliikuntatunnit, joita olisi mukavaa lähteä testaamaan. Haluaisin erityisesti jatkaa pumppitunteja ja muita lihaskuntoa kasvattavia ohjelmia. En sitä paitsi laihdu tai ainakaan usko laihtuvani kauniisti, jos en harrasta minkäänlaista lihaskuntoon vaikuttavaa urheilua. Kuntosalille lähdössä on vain kaksi ongelmaa. Raha on ehkä suurin, sillä syksyllä olen taas opiskelijan tienesteillä ja sillä ei paljon ylimääräistä tehdä. Kuntosalikortti maksaa noin neljäkymppiä kuussa ja se on aika suuri investointi minun lompakolleni. Toinen ongelma on kaikki ne muut ihmiset, jotka salilla käy. En ajattele, että he katsovat minua ja mitä minä teen, mutta joku siinä mättää. Katsotaan nyt.
lauantai 21. elokuuta 2010
What have you done today to make you feel proud
Tänään katsoin digiboksiin tallennetut kaksi finaalijaksoa. Oli ihan huikeaa nähdä miten hyvin kauden kilpailijat ovat pärjänneet kotona. He saivat alkusysäyksen ohjelmasta, mutta pystyivät pudottamaan kotikonstein kymmeniä kiloja. Sitä minäkin haluan.
Kilpailun voitti ensimmäistä kertaa nainen, 32-vuotias Ali. 165 senttinen nainen painoi ohjelmaan tullessaan noin 106 kiloa. Painoindeksi hänellä oli silloin 38.9. Ensimmäisen viikon aikana hän pudotti huimat 8 kiloa. Nyt ohjelman lopussa hän oli noin 51 kiloa hoikempi ja painoi vain huimat 55 kiloa! Painoindeksi hänellä on nyt 20.2 mikä on todella hyvä lukema. Tähän lukemaan sisältyy vielä saavutetut lihaksetkin. Väkisinkin tulee mieleen, millä minä saavuttaisin saman.
If you tolerate this
Olen kova hamstrailemaan lehtiä ja minulla on tallessa useita vuosia vanhoja Trendejä, Cosmoja sekä Sport-lehtiä. Kävin läpi näitä kasoja ja löysin vuodelta 2004 olevan Sportin, missä annetaan 100 ohjetta, millä annetaan kyytiä rasvalle. Ohjeosioita oli liikunnalle, ruokavaliolle ja motivaatiolle. Listaan nyt minulle parhaimpia ja tärkeimpiä vinkkejä.
Motivaatiosta kun on kyse, unohda vaaka ja palkitse ponnistelusi. Palkitsemisessa minun pitäisi vetää tiukka ei kaikille herkuille. Olen sen verran materialisti, että palkinnoksi kelpaa esimerkiksi uusi vaate, ehostautumistuote, ihan mikä vaan kunhan saan jotain uutta.
Lehdessä ohjeistetaan käymään vaa'alla vain kaksi kertaa kuukaudessa. Parhaat ajat naisilla olisi käydä heti kuukautisten ja ovulaation jälkeen, jolloin ylimääräistä turvotusta ei ole kertynyt. Luulen kuitenkin, että kaksi kertaa kuukaudessa vaa'alla käyminen ei onnistu, mutta jos sen saisi pudotettua edes kerran viikkoon. Ei minun tarvitse säikähdellä muutaman sadan gramman heittoja pitkin viikkoa. Tänäänkin olen käynyt heti aamusta vaa'alla jonka jälkeen olen juonut vettä ja syönyt vähän. Totta kai silloin paino nousee hieman.
Nuku tarpeeksi. Väsyneenä sortuu helpommin makean syömiseen kuin hyvin levänneenä.
Älä kiellä itseltäsi mitään kokonaan. Kun luo itselleen terveellisen perusruokavalion, voi surutta joskus herkutella. Ja minun mielestäni sorrun helposti retkahduksiin jos joku on täysin kiellettyä. Retkahduksen jälkeen olen todella allapäin ja ajattelen, että laihdutukseni on taas epäonnistunut, minä olen taas epäonnistunut. Tämän jälkeen annan itselleni luvan palata vanhoihin herkuttelutapoihin sillä enhän minä onnistu. Mielummin kohtuudella ja hyvällä omallatunnolla.
Liikuntaohjeet ovat lähes joka kerta samat. Jos olet kerrankaan lukenut kuntoilu- tai painonpudotuslehtiä, tiedät nämä neuvot. Mutta kertaus ei ole pahasta. Aina voi miettiä uudestaan, mitkä näistä ohjeista voisi toteutua minun kohdallani.
Rasvanpolttajan olisi hankittava enemmän kiinteää lihasmassaa. Lihassolu kuluttaa levossakin enemmän kaloreita, kuin rasvasolu. Kuntosalilla tulisi käydä 2-5 kertaa viikossa. Lehden mukaan suurilla painoilla ja lyhyillä sarjoilla harjoittelu takaa nopeimmat tulokset. Itse pidän esimerkiksi Bodypumpin kaltaisista harjoitteluista, pienillä painoilla pitkiä sarjoja.
Pelkkä kuntosalilla käyminenhän ei auta rasvanpoltossa. Harrasta mahdollisimman paljon ja mahdollisimman usein aerobista liikuntaa. Kolme kertaa viikossa on vähimmäismäärä. Pitkäkestoinen aerobinen liikunta opettaa elimistöä polttamaan rasvaa tehokkaammin. Tehokas aerobinen liikunta nopeuttaa myös perusaineenvaihduntaa moneksi tunniksi liikuntasuorituksen jälkeen.
Rasvanpolttoliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 20 minuuttia kerralla, mutta mieluiten tietenkin pitempään. Vasta noin 20 minuutin tasaisen liikunnan jälkeen elimistön on tyhjentänyt hiilihydraattivarastojaan ja alkaa käyttää rasvaa polttoaineena. Ennen aamiaista tehty kävelylenkki pakottaa elimistön käyttämään rasvakudosta polttoaineena sillä muuta kulutettavaa ei ole. Näin ainakin väittää jotkut tutkimukset.
Harrasta mahdollisimman paljon hyötyliikuntaa. Vaihda portaat hissiin, kävele tai pyöräile lyhyet matkat. Jokainen pienikin liikuntasuoritus polttaa enemmän kaloreita kuin paikallaan oleminen.
Jos käyt kuntosalilla, vaihda aerobista laitetta mieluiten jokaisella käyntikerralla. Jos lämmittelet joka kerta vaikka kuntopyörällä, elimistö tottuu siihen ja harjoittelun tulos sekä teho kärsivät. Harrasta lajeja, jotka aktivoivat monia, suuria lihasryhmiä ja vaikuttavat koko kehoon. Esimerkkejä tällaisesta ovat esimerkiksi rullaluistelu sauvojen kanssa, vesijuoksu, sauvakävely ja murtomaahiihto. Olenkin ajatellut, että talven hankinta, on hyvät sukset. Lieko olen sitten toipunut niistä kuuluisista koululiikunnan traumoista. Olin aina se, jolla oli liian paljon vaatteita, tukka repsotti hikisenä pipon alta ja sukset lipsuivat kun tulin maaliin muita tunnin myöhemmin.
Crosstraining muuttaa tehokkaasti rasvaa lihaksiksi. Yllätä kehosi säännöllisesti vaihtamalla harjoitustyyliä. Muuntele kuntosaliohjelmaa, kokeile uutta liikuntamuotoa tai vaihtele juoksuvauhtia tai -rytmiä. Muutokset haastavat lihaksia kehittymään ja aineenvaihduntaa tehostumaan. Kun harrastaa monia lajeja ristikkäin, kiinnostus liikuntaan säilyy, tehokkuus on huipussaan ja välttyy paremmin rasitusvammoista. Opi kuuntelemaan kehoasi. Jos olet harjoitellut pitkään ja raskaasti, kevennä harjoittelua muutamaksi viikoksi. Muista, ettet kuntoile kuumeisena ja sairaana!
Ja loppuun vielä mukava tsemppari, lisää puolisen tuntia kävelyä päivääsi ja poltat noin 6 kiloa rasvaa lisää vuodessa. Eikö tämä kannusta liikkumaan? Minua ainakin. Luku näyttää pieneltä, mutta usein tulee liikuttua enemmänkin, joten eiköhän se paino lähde alaspäin. Hitaalla tahdilla, mutta kuitenkin.
 |
| kuva täältä. |
Lehdessä ohjeistetaan käymään vaa'alla vain kaksi kertaa kuukaudessa. Parhaat ajat naisilla olisi käydä heti kuukautisten ja ovulaation jälkeen, jolloin ylimääräistä turvotusta ei ole kertynyt. Luulen kuitenkin, että kaksi kertaa kuukaudessa vaa'alla käyminen ei onnistu, mutta jos sen saisi pudotettua edes kerran viikkoon. Ei minun tarvitse säikähdellä muutaman sadan gramman heittoja pitkin viikkoa. Tänäänkin olen käynyt heti aamusta vaa'alla jonka jälkeen olen juonut vettä ja syönyt vähän. Totta kai silloin paino nousee hieman.
Nuku tarpeeksi. Väsyneenä sortuu helpommin makean syömiseen kuin hyvin levänneenä.
 |
| kuva täältä. |
Liikuntaohjeet ovat lähes joka kerta samat. Jos olet kerrankaan lukenut kuntoilu- tai painonpudotuslehtiä, tiedät nämä neuvot. Mutta kertaus ei ole pahasta. Aina voi miettiä uudestaan, mitkä näistä ohjeista voisi toteutua minun kohdallani.
Pelkkä kuntosalilla käyminenhän ei auta rasvanpoltossa. Harrasta mahdollisimman paljon ja mahdollisimman usein aerobista liikuntaa. Kolme kertaa viikossa on vähimmäismäärä. Pitkäkestoinen aerobinen liikunta opettaa elimistöä polttamaan rasvaa tehokkaammin. Tehokas aerobinen liikunta nopeuttaa myös perusaineenvaihduntaa moneksi tunniksi liikuntasuorituksen jälkeen.
 |
| kuva täältä. |
Harrasta mahdollisimman paljon hyötyliikuntaa. Vaihda portaat hissiin, kävele tai pyöräile lyhyet matkat. Jokainen pienikin liikuntasuoritus polttaa enemmän kaloreita kuin paikallaan oleminen.
 |
| kuva täältä. |
Crosstraining muuttaa tehokkaasti rasvaa lihaksiksi. Yllätä kehosi säännöllisesti vaihtamalla harjoitustyyliä. Muuntele kuntosaliohjelmaa, kokeile uutta liikuntamuotoa tai vaihtele juoksuvauhtia tai -rytmiä. Muutokset haastavat lihaksia kehittymään ja aineenvaihduntaa tehostumaan. Kun harrastaa monia lajeja ristikkäin, kiinnostus liikuntaan säilyy, tehokkuus on huipussaan ja välttyy paremmin rasitusvammoista. Opi kuuntelemaan kehoasi. Jos olet harjoitellut pitkään ja raskaasti, kevennä harjoittelua muutamaksi viikoksi. Muista, ettet kuntoile kuumeisena ja sairaana!
Ja loppuun vielä mukava tsemppari, lisää puolisen tuntia kävelyä päivääsi ja poltat noin 6 kiloa rasvaa lisää vuodessa. Eikö tämä kannusta liikkumaan? Minua ainakin. Luku näyttää pieneltä, mutta usein tulee liikuttua enemmänkin, joten eiköhän se paino lähde alaspäin. Hitaalla tahdilla, mutta kuitenkin.
perjantai 20. elokuuta 2010
All In My Head
Tässäpä ensimmäinen kuva minusta tällä hetkellä. Kuva on otettu muutama viikko takaperin, eikä erityistä muutosta tähän niiden viikkojen aikana ole tapahtunut.Inhoan tasaista linjaa rinnoista vatsaan, mitään muotoja ei sillä alueella ole huomattavissa. Inhoan myös selän jenkkakahvoja ja takapuoleni lässähtänyttä ja roikkuvaa muotoa.
Inhoan käsiäni. Inhoan sitä, että ne painautuvat kylkiin ja leviävät tuplasti. Haluaisin niin käyttää hihattomia paitoja, mutta en halua esitellä löysiä käsivarsiani. Jalathan nyt on ihan omaa luokkaa, en tykkää.
Parhaita tuloksia vartalon muokkauksessa ja kiinteytymisessä olisi tietenkin kuntosaliharjoittelu. Täällä on kaksi kuntosalia, joista toisen asiakas olen ollut ja toiseen liittymistä harkitsen tällä hetkellä. Haluaisin kiinteytyä ja pidän kuntosaliharjoittelusta todella paljon. Ryhmäliikuntatunnit ovat myös mahtavia, mutta jotenkin itsetuntoni ei tällä hetkellä kestä muotijumppatyttöjä vaaleanpunaisissa trikoopaidoissa ja sileät selluliitittomat jalat paljastavissa jumppahousuissa. No thanks. En tiedä mistä tämä alemmuuskompleksi johtuu, sillä muutama vuosi sitten kiersin kaikki pumpit ja combatit eikä tuntunut missään seisoa näitten jumppatyttöjen vieressä. Nyt en halua. Täytyy vielä saada ajatusmaailma kuntoon ennen kuin lähden rehkimään ylätaljojen ja penkkipunnerrusten pariin.
Jollakin tavalla olen jumissa laihtumisen kanssa. En löydä sitä jotain, mikä kannustaisi oikeasti muuttamaan elintapoja. Itsekurini on ihan nollissa ja sen vuoksi retkahdan jatkuvasti houkutuksiin. Kyselen itseltäni, tuleeko tästä hyvä olo, mutta pikku piru takaraivossa huutaa minua ostamaan suklaata, sipsejä ja mitä milloinkin. Vastapainoksi kasaan ostoskoriin kiloittain vihanneksia. Ihan kuin ne auttaisivat jos kurvaan karkkihyllyn kautta kassalle. Yritän motivoida itseäni, miltä näyttäisin kymmenen kiloa hoikempana, miltä näyttäisin kaksikymmentä kiloa hoikemmalta. Silti mikään ei muutu.
Tämä viikonloppu taitaa mennä pohdiskellessa ja uuden vaihteen hakemista. Yritän asennoitua, että perjantaina alkaa uusi elämä. Minulla ei ole silloin työaikoja, saan keskittyä pelkästään kouluun ja laihduttamiseen.
Comfort food
Jos on tulossa kipeäksi, eikö se tarkoita, että saa uppoutua sohvannurkkaan peiton kanssa ja katsella televisiota. Lisänä tietenkin jotakin herkkuja, jos tauti sen sallii. Eikö se mene näin?
Ilmeisesti minun on muutettava vanhoja tottumuksia, jos mielin kiloista pois ennen joulua. Mutta minun täytyisi pohdiskella mitä korvaavaa tuon lohturuuan tilalle? Jos en saa siihen herkkuhimoon mitään korvaavaa, tulen todennäköisesti repsahtamaan ja pahan kerran.
Uuden parisuhteen* myötä olen alkanut viihtyä enemmän kotona. En lähde enää viikonloppuisin baariin ja tykkään tällaisesta vaiheesta todella paljon. Ehkä minä olen suurimmat juhlimiset jo juhlinut ja nyt on aika rauhoittua. Poikaystäväni on vaan viikonloppuisin yleensä yötöissä ja se tarkoittaa sitä, että olen illat yksin. Perjantai-iltana elokuvaa katsoessa tulee väistämättä halu tehdä kädestä suuhun-liikettä. Tämä sama ilmiö toistuu lähes aina kun olen yksin ja minulla on liikaa aikaa käytettävänä.
Uusimmassa KG-lehdessä 5/2010 oli juttu, jossa annettiin ohjeita välttää päivän lihottavat ruokakriisit. Tunnistin itseni heti ensimmäisestä kohdasta, "tylsyyden markkinat". Ei ole mitään tekemistä tai ainakaan mikään ei kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on sohva, televisio ja jääkaappi.
Tähän tulisi löytyä ratkaisu sillä syöminen on kivaa ja siihen on helppo langeta. Lehden mukaan tässä tilanteessa pitäisi opetella tietoinen syöminen. Tietoista syömistä pitäisi toistaa kaavamaisesti itseään pakottaen. Jossain vaiheessa pakottamista ei enää tarvitse. Tämä voisi minun kohdallani onnistua. Jos saan keskittyä muutokseen ja saan uuden omaksumiseen tarpeeksi aikaa, se voi toimia. Olen ihminen joka elää rutiineilla. Lupaan kokeilla pakonomaiseen syömisaikatauluun siirtymistä heti, kun työni loppuu ensi keskiviikkona.
Lehdessä ohjeistetaan myös, että jääkaapin oveen tulisi laittaa esimerkiksi kysymyksiä "onko nyt oikeasti nälkä vai aionko syödä tunteeseen?" ja "kadunko, jos syön?". Koskaan ei saisi avata jääkaappia ennen kuin on vastannut näihin kysymyksiin. Useasti lohtusyömisen aiheuttama katumus on paljon vahingollisempaa, kuin hetkestä saatu hyöty. Tämä on NIIN totta. Mikä morkkis siitä syntyykään, kun onnistuneen päivän jälkeen kumoaa vatsaansa levyllisen suklaata ja päälle vähän suolapähkinöitä. Siitä ei ikinä tule hyvä mieli.
Tänään on ensimmäinen kriittinen ilta. Sitten katsotaan miten itsekurini toimii vai toimiiko ollenkaan. Illan comfort food voisi näyttää tältä:
* uusi parisuhde = 8kk (juurikin tänään). Pitkä sinkkuaika vaatii pitkän totuttelun vakavaan parisuhteeseen :)
 |
| kuva täältä. |
Uusimmassa KG-lehdessä 5/2010 oli juttu, jossa annettiin ohjeita välttää päivän lihottavat ruokakriisit. Tunnistin itseni heti ensimmäisestä kohdasta, "tylsyyden markkinat". Ei ole mitään tekemistä tai ainakaan mikään ei kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on sohva, televisio ja jääkaappi.
Tähän tulisi löytyä ratkaisu sillä syöminen on kivaa ja siihen on helppo langeta. Lehden mukaan tässä tilanteessa pitäisi opetella tietoinen syöminen. Tietoista syömistä pitäisi toistaa kaavamaisesti itseään pakottaen. Jossain vaiheessa pakottamista ei enää tarvitse. Tämä voisi minun kohdallani onnistua. Jos saan keskittyä muutokseen ja saan uuden omaksumiseen tarpeeksi aikaa, se voi toimia. Olen ihminen joka elää rutiineilla. Lupaan kokeilla pakonomaiseen syömisaikatauluun siirtymistä heti, kun työni loppuu ensi keskiviikkona.
 | ||||||
| kuva täältä. |
Tänään on ensimmäinen kriittinen ilta. Sitten katsotaan miten itsekurini toimii vai toimiiko ollenkaan. Illan comfort food voisi näyttää tältä:
 |
| kuva täältä. |
* uusi parisuhde = 8kk (juurikin tänään). Pitkä sinkkuaika vaatii pitkän totuttelun vakavaan parisuhteeseen :)
torstai 19. elokuuta 2010
These Boots Are Made For Walking
Mielipuuhaani on haaveilu. Haaveilu varsinkin siitä, miltä näyttäisin pari kymmentä kiloa hoikemmalta. Mitä vaatteita silloin käyttäisin? Oppisinko kävelemään korkokengillä? Näyttäisinkö ne jalassa hyvältä? Kuinka ihana olisi ostaa vaatteita joita haluan, ei vaatteita jotka mahtuvat päälleni. Illan ratoksi taiteilin muutaman toiveasukuvan H&M:n sivuilla. Tässäpä tuloksia.
Olen haaveillut shortsien käytöstä jo iät ja ajat. Joinakin vuosina erehdyn sellaiset jalkaani laittamaan ja jälkeen päin hoen itselleni, että älä ikinä tee niin uudestaan. Tänä kesänä ostin kuitenkin jälleen farkkushortsit ja itseasiassa ne näytti läskipolvia lukuunottamatta melko hyviltä.
Tein ystäväni kanssa pienen diilin ensi kesää ajatellen. Seuraavassa Alhonkaturockissa minun täytyy olla paikalla joko shortseissa tai lyhyessä hamessa/mekossa ilman leggingsejä. Se tarkoittaa siis armotonta jalkatreenausta vuoden ajan.
Tämän kuvan vaatteet ovat kivan rennot ja kesäiset. Yksi haasteeni tulee olemaan myös käsivarsien kuntoonlaitto. Höllyvät allit eivät innosta ketään laittamaan hiatonta paitaa päälle vaikka hellettä riittäisi.
Tämän asun suunnitelin ensimmäisenä. Tämä on mielestäni kiva alkusyksyn tai loppukevään asu. Syksyisin rakastun konjakin väriin vaatteissa. Joka syksy haluan ostaa ruskean nahkatakin, mutta koska minulla ei ole siihen sopivia kenkiä, se jää ostamatta. Jos hyvät kengät löytyvät, minulla ei ole sopivaa laukkua. Nyt olen tilaukseen laittanut juurikin tämän kuvassa näkyvän laukun ja harkitsen toden teolla kuvan kenkiä. Olen vain sitä mieltä, että korkokengät eivät ole lihavien ihmisten juttu. Ne saavat ainakin minut, 170cm pitkän ja leveän ihmisen näyttämään jättimäiseltä.
Mutta kuten joku on joskus sanonut, laukut ja kengät mahtuu aina.
Syksyssä on ihanaa se, kun ilmat viilenee ja saa vetää (ison) neuleen päälle. Muhkea ja paksu neule tuo lämpöä ja turvallisuutta kylmiin syysiltoihin.
Tämä neuletakki on minulla myös tilauksessa, toivottavasti se näyttää hyvältä. Sitä paitsi, eikö pystyraitojen pitäisi hoikistaa?
Ostin viime vuonna mustat farkkuleggingsit ja ne jäi jostain syystä käyttämättä. Muistaakseni ne oli jotenkin väärän malliset. Kaivoin ne nyt yllättävän housupulan vallitessa kaapista esille ja en keksi miksi ne eivät olleet keväällä hyvät. Todennäköisesti ne tulevat olemaan talvella paljon käytössä.
Rakastan kuvan kenkiä <3
Yksi suuri ongelma minun pukeutumisessa on se, että se on jämähtänyt paikoilleen. En pääse eroon opiskelijan lookista. Haluaisin pukeutua nuorekkaasti, rokahtavasti ja minun tyylilleni sopivasti, mutta siisteyttä ja ryhdikkyyttä haluaisin lisää.
Kuvan jakku olisi oikein sopiva minun vaatekaappiini. Ainoa asia miksi se ei ole jo minulla on se, että ison ihmisen on vaikea löytää hyvännäköistä jakkua niin, että se myös istuisi täydellisesti. Huonosti istuva jakku on todella ruman näköinen ja tekee jopa isomman näköiseksi. Olen kylläkin jakkua ostaessani sortunut siihen virheeseen, että ostan liian pienen koon, joka kiristää eikä käsiä voi liikuttaa eteen.
Monivärinen leopardikuvioinen toppi tuo mielestäni hyvin särmää tähän kokonaisuuteen.
Tämä voisi olla minun ulkovarustukseni näin syksyllä. Olen samanlaista takkia metsästänyt jo viime syksynä ja nyt taisi osua kohdalle minulle se oikea (jos vain koot riittävät ainakin 44 asti).
Kuten huomaa, farkkuleggingsit on tässäkin kuvassa. Voi kuinka haluaisinkaan hoikat ja sopusuhtaiset jalat. Miksi minä olen kaikista muotivillityksistä rakastanut juuri laihoille jaloille tarkoitettuihin trikoopöksyihin?
Huivi on ihanan runsas ja tuo näyttävyyttä mustalle asulle. Kengät ja laukku nyt ovat muuten vaan ihania. Me likes.
Tässä vähän tällaista juhlavampaa asua. En tiedä onko tämä ihan täysin minun makuuni, mutta on tässä jotain hyvääkin.
Kaulakoruröykkiä on ainakin ehdoton plussa ja mahdollinen pikkujouluhankinta. Olkaimeton mekko olisi NIIN ihana, mutta saa odottaa ainakin vielä vuoden 2011 pikkujouluja.
Kuvan laukku on ehkä maailman epäkäytännöllisin. Minusta se on kaunis, mutta kun sain sen käteeni, se oli littana kirjekuori. Sinne ei mahdu edes puhelinta. Laukkuun saa mahdutettua papereita ja seteleitä, ei muuta.
Kengät ovat samat tutut jo aikaisemmasta kuvasta.
Henkkamaukka on keksinyt hyvän tavan mainostaa tuotteitaan. Yläkulmaan ilmestyy automaattisesti tuotteiden hinnat ja kuvat saa jakoon vaikka Facebookkiin tai Twitteriin. Minä päätin jakaa suunnittelemani kuvat täällä.
Omia asukokonaisuuksia pääsee tuunailemaan osoitteessa H&M.
Tein ystäväni kanssa pienen diilin ensi kesää ajatellen. Seuraavassa Alhonkaturockissa minun täytyy olla paikalla joko shortseissa tai lyhyessä hamessa/mekossa ilman leggingsejä. Se tarkoittaa siis armotonta jalkatreenausta vuoden ajan.
Tämän kuvan vaatteet ovat kivan rennot ja kesäiset. Yksi haasteeni tulee olemaan myös käsivarsien kuntoonlaitto. Höllyvät allit eivät innosta ketään laittamaan hiatonta paitaa päälle vaikka hellettä riittäisi.
Mutta kuten joku on joskus sanonut, laukut ja kengät mahtuu aina.
Tämä neuletakki on minulla myös tilauksessa, toivottavasti se näyttää hyvältä. Sitä paitsi, eikö pystyraitojen pitäisi hoikistaa?
Ostin viime vuonna mustat farkkuleggingsit ja ne jäi jostain syystä käyttämättä. Muistaakseni ne oli jotenkin väärän malliset. Kaivoin ne nyt yllättävän housupulan vallitessa kaapista esille ja en keksi miksi ne eivät olleet keväällä hyvät. Todennäköisesti ne tulevat olemaan talvella paljon käytössä.
Rakastan kuvan kenkiä <3
Yksi suuri ongelma minun pukeutumisessa on se, että se on jämähtänyt paikoilleen. En pääse eroon opiskelijan lookista. Haluaisin pukeutua nuorekkaasti, rokahtavasti ja minun tyylilleni sopivasti, mutta siisteyttä ja ryhdikkyyttä haluaisin lisää.Kuvan jakku olisi oikein sopiva minun vaatekaappiini. Ainoa asia miksi se ei ole jo minulla on se, että ison ihmisen on vaikea löytää hyvännäköistä jakkua niin, että se myös istuisi täydellisesti. Huonosti istuva jakku on todella ruman näköinen ja tekee jopa isomman näköiseksi. Olen kylläkin jakkua ostaessani sortunut siihen virheeseen, että ostan liian pienen koon, joka kiristää eikä käsiä voi liikuttaa eteen.
Monivärinen leopardikuvioinen toppi tuo mielestäni hyvin särmää tähän kokonaisuuteen.
Kuten huomaa, farkkuleggingsit on tässäkin kuvassa. Voi kuinka haluaisinkaan hoikat ja sopusuhtaiset jalat. Miksi minä olen kaikista muotivillityksistä rakastanut juuri laihoille jaloille tarkoitettuihin trikoopöksyihin?
Huivi on ihanan runsas ja tuo näyttävyyttä mustalle asulle. Kengät ja laukku nyt ovat muuten vaan ihania. Me likes.
Tässä vähän tällaista juhlavampaa asua. En tiedä onko tämä ihan täysin minun makuuni, mutta on tässä jotain hyvääkin.Kaulakoruröykkiä on ainakin ehdoton plussa ja mahdollinen pikkujouluhankinta. Olkaimeton mekko olisi NIIN ihana, mutta saa odottaa ainakin vielä vuoden 2011 pikkujouluja.
Kuvan laukku on ehkä maailman epäkäytännöllisin. Minusta se on kaunis, mutta kun sain sen käteeni, se oli littana kirjekuori. Sinne ei mahdu edes puhelinta. Laukkuun saa mahdutettua papereita ja seteleitä, ei muuta.
Kengät ovat samat tutut jo aikaisemmasta kuvasta.
Henkkamaukka on keksinyt hyvän tavan mainostaa tuotteitaan. Yläkulmaan ilmestyy automaattisesti tuotteiden hinnat ja kuvat saa jakoon vaikka Facebookkiin tai Twitteriin. Minä päätin jakaa suunnittelemani kuvat täällä.
Omia asukokonaisuuksia pääsee tuunailemaan osoitteessa H&M.
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Just Dance!
Mietiskelin jo viime syksynä, että joku harrastus olisi mukava. Salikortti minulla on ollut jo kolmisen vuotta, viimeinen vuosi täysin turhaa. En astunut jalallanikaan salille. Vuoden sopimuksen solmittuani, en voinut purkaa sitä vedoten pelkkään laiskuuteen.
Nyt kuitenkin selailin uutta työväenopiston kurssitarjontaa ja päätin, että saan valita itselleni mieluisat kurssit. Muutama vuosi sitten käyty vaihtarireissu Portugalissa innosti minua ottamaan seuraavalle vuodelle espanjan kielen kurssin. Portugalia ei täällä tarjota, joten espanja saa kelvata. Ja kuulostaahan se kauniimmalta, kuin portugali, joka on minusta ihan venäjän ja espanjan sekoitusta.
Toiseksi kurssiksi otin itämaisen vatsatanssin. Haluan löytää lantioni ja kauan kadoksissa olleet vatsalihakset. Haluan tietää mihin keskivartaloni pystyy ja pystyykö se tuottamaan jotakin seksikkäitä liikkeitä :D Se on varmasti myös hyvää liikuntaa keskivartalolle. Syyskuussa alkaa projekti: espanjan kielitaitoinen uusi Shakira!
Nyt kuitenkin selailin uutta työväenopiston kurssitarjontaa ja päätin, että saan valita itselleni mieluisat kurssit. Muutama vuosi sitten käyty vaihtarireissu Portugalissa innosti minua ottamaan seuraavalle vuodelle espanjan kielen kurssin. Portugalia ei täällä tarjota, joten espanja saa kelvata. Ja kuulostaahan se kauniimmalta, kuin portugali, joka on minusta ihan venäjän ja espanjan sekoitusta.
Toiseksi kurssiksi otin itämaisen vatsatanssin. Haluan löytää lantioni ja kauan kadoksissa olleet vatsalihakset. Haluan tietää mihin keskivartaloni pystyy ja pystyykö se tuottamaan jotakin seksikkäitä liikkeitä :D Se on varmasti myös hyvää liikuntaa keskivartalolle. Syyskuussa alkaa projekti: espanjan kielitaitoinen uusi Shakira!
tiistai 17. elokuuta 2010
Katso kenguru loikkaa
Tiedättekö sen, kun kyydittää toista pyörän tarakalla ja vanteet vääntyvät painosta? Minulle on käynyt niin ilman, että kukaan istuu tarakallani. Riittää, että itse hyppään satulaan ja saman tien on ilmat pois renkaista ja vanteet lujilla. Koko ajan pyöräillessäni ajattelen muiden katsovan tyttöä joka on liian lihava pyörän päälle.
Hain vähänkäytetyn pyörän papaltani ja se oli vielä silloin hyvässä kunnossa. Jo kuukauden käytön jälkeen tunsin pyöräni pomppivan ja kuopissa tuntui samalta, kuin itse olisi ollut tarakan kyydissä. Olenkin pohtinut onko minun renkaani liian kapeat/heikot vai olenko minä yksinkertaisesti liian lihava pyörän selkään? Tämän loppukesän ja alkusyksyn ajan vielä pyörällä, jonka takarengas tekee kahdeksikkoa. Ensi keväänä minulla on uusi pyörä, joko sporttinen kaupunkipyörä tai mukava pikku-Jopo.
 |
| kuva täältä |
Hain vähänkäytetyn pyörän papaltani ja se oli vielä silloin hyvässä kunnossa. Jo kuukauden käytön jälkeen tunsin pyöräni pomppivan ja kuopissa tuntui samalta, kuin itse olisi ollut tarakan kyydissä. Olenkin pohtinut onko minun renkaani liian kapeat/heikot vai olenko minä yksinkertaisesti liian lihava pyörän selkään? Tämän loppukesän ja alkusyksyn ajan vielä pyörällä, jonka takarengas tekee kahdeksikkoa. Ensi keväänä minulla on uusi pyörä, joko sporttinen kaupunkipyörä tai mukava pikku-Jopo.
 |
| kuva täältä. |
My Heart Beats Like A Drum
Kuten varmaan kaikilta orastavaan liikuntaharrastukseen tsemppiä kaipaavilta, myös minulta löytyy oma sykemittari. Olin haaveillut jo pitkään sykemittarin ostosta ja keväällä kävelin kauppaan ostoaikeissa. Olin selannut nettisivut läpi ja etsinyt minun tarpeisiini sopivaa mittaria. Polarin mittareiden ulkonäkö oli eniten minun makuuni ja päädyin valitsemaan ft40-mallin. Taitava myyjä osasi kuitenkin tarjota minulle ft60-mallia joka minulle, ostomaniasta kärsivälle ihmiselle, tarkoitti sen hankkimista. Lähtöhinta oli 200 euroa ja siitä opiskelijakortilla 20% alennusta, joten mittarille jäi hintaa 160 euroa.
Minun mittarini edustaa mustaa väriä, ja olenkin ollut siihen erittäin tyytyväinen. Jo ranteeseen laittaminen saa minut vaikuttamaan sporttisemmalta. Ainoa ongelma on vain se, että pelkästään mittari ranteessa kalorit eivät pala.
Polarin ft60-mallissa on STAR-niminen harjoitusohjelma, joka tekee sinulle itsellesi sopivan ohjelman. Saat valita haluatko esimerkiksi pudottaa painoa vai parantaa kuntoa. Syötettyäsi tiedot ja mittarin mitattua kuntotasosi, luo se sinulle oman kunto-ohjelman viikoksi. Minähän tietenkin näppäilin painonpudotuksen ja tällä hetkellä ohjelma ehdottaa minulle, että minun tulisi liikkua neljä tuntia viikossa ja kuluttaa 2200 kilokaloria. Syketasolla yksi, minun tulisi liikkua 1,5 tuntia. 1 taso on 60% maksimisykkeestä, syke 118-137. Tämä tarkoittaa minulla rauhallista kävelyä. Loput 2,5 tuntia tulisi viettää 2 tasolla jossa syke on 70% maksimisykkeestä ja se tarkoittaa 138-157 lyöntiä minuutissa. Kakkostasolle pääsen yksin kävellessäni reippaan musiikin tahtiin. Taso 3 on 80% maksimisykkeestä, syke 158-177. Tällä tasolla minun ei tarvitse liikkua mittarin mukaan. Joskus kuitenkin raja ylittyy esimerkiksi rullaluistellessa. Maksimisykkeeksi mittari on laskenut minulle 197 lyöntiä minuutissa.
Jokaisen harjoituksen jälkeen mittari antaa palautetta. Jos olen liikkunut pelkästään ykköstasolla, näytölle ilmestyy teksti rasvanpolttokyky parantumassa. Kakkostasolla harjoitellessa kohoaa yleensä kunto. Jos molempia on hyvässä suhteessa, tapahtuu kumpaakin. Ykköstasolla rasvaa palaa prosentuaalisesti enemmän kulutetusta kalorimäärästä. Kuitenkin jos liikun kovemmalla sykkeellä saman ajan, prosentuaalisesti rasvanpoltto jää pienemmäksi, mutta kokonaiskulutus on suurempi, joten rasvaa palaa lähes saman verran, löi sydän sitten ykkös- tai kakkostason verran.
Polar ft60-mittarissa on myös OwnZone-ohjelma, joka määrittelee sinulle sykerajat. Tuotteen kotisivuilla kerrotaan, että OwnZonen avulla mittari pystyy kertomaan oletko esimerkiksi väsynyt, stressaantunut tai et ole palautunut vielä edellisen kerran urheilusuorituksesta. Mittari pystyy tämän avulla ohjaamaan sinut liikkumaan tasolla, joka on sopiva sen hetkiseen kuntoosi. Itse en ole vielä tätä ohjelmaa testannut (se vaatii pienen urheilusuorituksen), mutta eiköhän senkin aika koita, kun edellämainittuja asioita luvataan. Sen mittari on kuitenkin päässyt testaamaan, että aktiivisuustasoni on kohtalainen ja OwnIndex-kuntotestin mukaan kuntoni on huono. Huono tulos on välillä 32-37, itselläni se on 36. Voisinpa huomenna testata kuntoani uudelleen.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä mittari päivittyy. Saat näytöllesi kaksi viestiä joista toinen kertoo miten viikko on mennyt ja toinen haluaa, että päivität painosi. Jos viikko ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, kertoo mittari sinulle, että harjoitusviikko on vajaa ja ensi viikolla täytyisi harjoitella paljon enemmän. Jos olet kuitenkin täyttänyt mittarin vaatimat tunti- ja kalorimäärät, odottaa sinua iso pokaali joka on näytöllä koko viikon ajan muistuttamassa saavutuksestasi. Muistini mukaan mittari myös kehottaa jatkamaan samaan malliin!
Polarin ft60-mallissa on STAR-niminen harjoitusohjelma, joka tekee sinulle itsellesi sopivan ohjelman. Saat valita haluatko esimerkiksi pudottaa painoa vai parantaa kuntoa. Syötettyäsi tiedot ja mittarin mitattua kuntotasosi, luo se sinulle oman kunto-ohjelman viikoksi. Minähän tietenkin näppäilin painonpudotuksen ja tällä hetkellä ohjelma ehdottaa minulle, että minun tulisi liikkua neljä tuntia viikossa ja kuluttaa 2200 kilokaloria. Syketasolla yksi, minun tulisi liikkua 1,5 tuntia. 1 taso on 60% maksimisykkeestä, syke 118-137. Tämä tarkoittaa minulla rauhallista kävelyä. Loput 2,5 tuntia tulisi viettää 2 tasolla jossa syke on 70% maksimisykkeestä ja se tarkoittaa 138-157 lyöntiä minuutissa. Kakkostasolle pääsen yksin kävellessäni reippaan musiikin tahtiin. Taso 3 on 80% maksimisykkeestä, syke 158-177. Tällä tasolla minun ei tarvitse liikkua mittarin mukaan. Joskus kuitenkin raja ylittyy esimerkiksi rullaluistellessa. Maksimisykkeeksi mittari on laskenut minulle 197 lyöntiä minuutissa.
Jokaisen harjoituksen jälkeen mittari antaa palautetta. Jos olen liikkunut pelkästään ykköstasolla, näytölle ilmestyy teksti rasvanpolttokyky parantumassa. Kakkostasolla harjoitellessa kohoaa yleensä kunto. Jos molempia on hyvässä suhteessa, tapahtuu kumpaakin. Ykköstasolla rasvaa palaa prosentuaalisesti enemmän kulutetusta kalorimäärästä. Kuitenkin jos liikun kovemmalla sykkeellä saman ajan, prosentuaalisesti rasvanpoltto jää pienemmäksi, mutta kokonaiskulutus on suurempi, joten rasvaa palaa lähes saman verran, löi sydän sitten ykkös- tai kakkostason verran.
Polar ft60-mittarissa on myös OwnZone-ohjelma, joka määrittelee sinulle sykerajat. Tuotteen kotisivuilla kerrotaan, että OwnZonen avulla mittari pystyy kertomaan oletko esimerkiksi väsynyt, stressaantunut tai et ole palautunut vielä edellisen kerran urheilusuorituksesta. Mittari pystyy tämän avulla ohjaamaan sinut liikkumaan tasolla, joka on sopiva sen hetkiseen kuntoosi. Itse en ole vielä tätä ohjelmaa testannut (se vaatii pienen urheilusuorituksen), mutta eiköhän senkin aika koita, kun edellämainittuja asioita luvataan. Sen mittari on kuitenkin päässyt testaamaan, että aktiivisuustasoni on kohtalainen ja OwnIndex-kuntotestin mukaan kuntoni on huono. Huono tulos on välillä 32-37, itselläni se on 36. Voisinpa huomenna testata kuntoani uudelleen.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä mittari päivittyy. Saat näytöllesi kaksi viestiä joista toinen kertoo miten viikko on mennyt ja toinen haluaa, että päivität painosi. Jos viikko ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, kertoo mittari sinulle, että harjoitusviikko on vajaa ja ensi viikolla täytyisi harjoitella paljon enemmän. Jos olet kuitenkin täyttänyt mittarin vaatimat tunti- ja kalorimäärät, odottaa sinua iso pokaali joka on näytöllä koko viikon ajan muistuttamassa saavutuksestasi. Muistini mukaan mittari myös kehottaa jatkamaan samaan malliin!
maanantai 16. elokuuta 2010
Sand In My Shoes
Yllätys yllätys, en jaksanut lenkkeillä eilen toimistolle asti, joten tänään piti laittaa rullaluistimet jalkaan ja luistella töihin. Jostakin syystä ennen niin nautinnollinen kävely/lenkkeily tuntuu erittäin tuskaiselta, kuin jaloissa olisi tuhat hiekkasäkkiä. Ei sillä, että rullaluistelu olisi tuntunut yhtään sen kivemmalta, puuskutin ylämäessä todella raskaasti ja joudun pitämään hitaamman vauhdin jaksoja. Mutta nyt on pyörä kotona ja sillä pääsee viimeiset kahdeksan (8!!!!!!!!!!!!!!!!!!) työpäivää kulkemaan.
Sain tänään pitkästä aikaa opinnäytetyötäni edistymään ja päätin palkita itseni. Jostakin syystä se palkitseminen tarkoittaa aina jotakin syötävään liittyvää ja tänään kaupasta tarttui mukaani nachoja. Ennen en ole pitänyt niistä ollenkaan, mutta nyt päähäni on pinttynyt ajatus, että nachot ovat jotain todella herkullista. Täytyis päästä tästä eroon. Tarttuipa mukaan myös kuivattuja luumuja, jotka saavat mahani aina hyvällä tavalla sekaisin ja illan olen viettänyt puhdistautuessa kaikista viikonlopun herkuista.
Suosittelen kuivattuja luumuja kokeiltavaksi etenkin silloin, kun tuntuu, ettei vatsa toimi. Pitkään dieetillä olleena joskus tuntuu, ettei elimistössä liiku mitään ja silloin luumut auttavat. Ei näitä kyllä joka päivä kannata syödä sillä hiilihydraattimäärä laihduttajalle on melkoinen, sillä 100g kuivattuja luumuja on 37g hiilihydraatteja. Rasvaa löytyy onneksi vain 0,4g. Noin puoli pussia tänään meni alas ja pari tuntia siitä (+vessareissu) ja olo on todella hyvä ja kevyt.
Olen muuten myös päättänyt, että punnituspäiväni tulee olemaan tästä lähtien sunnuntai. Tosin käyn vaa'alla joka päivä ja monta kertaa. Kyllä, tiedän ettei se ole järkevää, mutta tuntuu että jokaista sataa grammaa on seurattava. Eihän se niin pidä olla, että pitää kauhistua heti jos päivän päätteeksi puntarin lukema on puoli kiloa noussut. Yritänkin nyt pikku hiljaa päästä edes siihen, että kävisin puntarilla ainoastaan yhden kerran päivässä. Siitä sitten voi jatkaa, että joka toinen päivä jne.
Sain tänään pitkästä aikaa opinnäytetyötäni edistymään ja päätin palkita itseni. Jostakin syystä se palkitseminen tarkoittaa aina jotakin syötävään liittyvää ja tänään kaupasta tarttui mukaani nachoja. Ennen en ole pitänyt niistä ollenkaan, mutta nyt päähäni on pinttynyt ajatus, että nachot ovat jotain todella herkullista. Täytyis päästä tästä eroon. Tarttuipa mukaan myös kuivattuja luumuja, jotka saavat mahani aina hyvällä tavalla sekaisin ja illan olen viettänyt puhdistautuessa kaikista viikonlopun herkuista.
Suosittelen kuivattuja luumuja kokeiltavaksi etenkin silloin, kun tuntuu, ettei vatsa toimi. Pitkään dieetillä olleena joskus tuntuu, ettei elimistössä liiku mitään ja silloin luumut auttavat. Ei näitä kyllä joka päivä kannata syödä sillä hiilihydraattimäärä laihduttajalle on melkoinen, sillä 100g kuivattuja luumuja on 37g hiilihydraatteja. Rasvaa löytyy onneksi vain 0,4g. Noin puoli pussia tänään meni alas ja pari tuntia siitä (+vessareissu) ja olo on todella hyvä ja kevyt.
Olen muuten myös päättänyt, että punnituspäiväni tulee olemaan tästä lähtien sunnuntai. Tosin käyn vaa'alla joka päivä ja monta kertaa. Kyllä, tiedän ettei se ole järkevää, mutta tuntuu että jokaista sataa grammaa on seurattava. Eihän se niin pidä olla, että pitää kauhistua heti jos päivän päätteeksi puntarin lukema on puoli kiloa noussut. Yritänkin nyt pikku hiljaa päästä edes siihen, että kävisin puntarilla ainoastaan yhden kerran päivässä. Siitä sitten voi jatkaa, että joka toinen päivä jne.
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Spending my time
Kello on 16.42 sunnuntai-iltapäivänä ja minä makaan vielä sängyssä. Koko yön pää oli niin kipeä, etten saanut nukutuksi ja tänään sitten olen aukaissut silmäni ensimmäisen kerran noin puoli kahden aikoihin. Siitä saakka olen venynyt peiton alla.
Aamupalaksi tänään maistui Nutriletin metsämarjapirtelö sekä puoli litraa vettä. Viime viikolla mahani oli niin sekaisin, että päätin aloittaa maitohappobakteerikuurin. Syön siis joka aamu myös tabletin sellaisia, kalaöljykapselin ja monivitamiinitabletin (joka kylläkin loppui perjantaina). Sen jälkeen olen pistänyt suuhuni kaksi kevytnakkia ja noin kourallisen pistaasipähkinöitä. Kuten huomaa, ruokailuni ei ole mitenkään kurinalaista pussien syömistä. Jos näin olisi, joko painoni olisi paljon pienempi tai sitten retkahtaisin herkkuihin yhä useammin. Sitten jos ja KUN olen hoikempi ja totuttaudun normaaliin syömiseen, on ateriarytmin opettelu ehdottomasti yksi tärkeimmistä jutuista.
Olen koko kesän kulkenut pyörällä töihin, jostakin on löytynyt sinni kulkea pyörällä myös sateisina päivinä. Viime viikko oli iltavuoroa ja melkein koko viikko myös sateista (ei edes ollut, uskottelin itselleni niin). Siispä kuljin työkaverini kanssa kimppakyydillä tämän huikean vajaan neljän kilometrin matkan töihin. Nyt kuitenkin on niin, että pyöräni on työpaikalla ja se pitäisi hakea sieltä pois. Se tarkoittaa siis sitä, että minun on tänään lenkkeiltävä ja haettava pyörä. Laiskuuteni meinaa nostaa kuitenkin päätään ja hokee, että voin ihan hyvin huomenna aamulla kävellä töihin ja polkea iltapäivällä kotiin. Jos teen näin, aamulla vihaan itseäni. Katsotaan.
Lisäsin muuten sivupalkkiin tickerfactory.comista tuollaisen painonpudotusjanan. Siinä näkyy kuinka paljon olen pudottanut ja kuinka paljon on vielä jäljellä. Tsemppaiskohan tuo pudottamaan painoa tehokkaammin? Minusta tuntuu, että tässä tilanteessa on käytettävä kaikki oljenkorret. Ensimmäistä kertaa laihdutuspäätöksen jälkeen kilot ovat oikeasti lähteneet putoamaan. En halua enää takapakkia tai jojoilua. Ja ennen kaikkea haluan elää normaalipainoisen ja terveen nuoren aikuisen elämää.
Aamupalaksi tänään maistui Nutriletin metsämarjapirtelö sekä puoli litraa vettä. Viime viikolla mahani oli niin sekaisin, että päätin aloittaa maitohappobakteerikuurin. Syön siis joka aamu myös tabletin sellaisia, kalaöljykapselin ja monivitamiinitabletin (joka kylläkin loppui perjantaina). Sen jälkeen olen pistänyt suuhuni kaksi kevytnakkia ja noin kourallisen pistaasipähkinöitä. Kuten huomaa, ruokailuni ei ole mitenkään kurinalaista pussien syömistä. Jos näin olisi, joko painoni olisi paljon pienempi tai sitten retkahtaisin herkkuihin yhä useammin. Sitten jos ja KUN olen hoikempi ja totuttaudun normaaliin syömiseen, on ateriarytmin opettelu ehdottomasti yksi tärkeimmistä jutuista.
Olen koko kesän kulkenut pyörällä töihin, jostakin on löytynyt sinni kulkea pyörällä myös sateisina päivinä. Viime viikko oli iltavuoroa ja melkein koko viikko myös sateista (ei edes ollut, uskottelin itselleni niin). Siispä kuljin työkaverini kanssa kimppakyydillä tämän huikean vajaan neljän kilometrin matkan töihin. Nyt kuitenkin on niin, että pyöräni on työpaikalla ja se pitäisi hakea sieltä pois. Se tarkoittaa siis sitä, että minun on tänään lenkkeiltävä ja haettava pyörä. Laiskuuteni meinaa nostaa kuitenkin päätään ja hokee, että voin ihan hyvin huomenna aamulla kävellä töihin ja polkea iltapäivällä kotiin. Jos teen näin, aamulla vihaan itseäni. Katsotaan.
Lisäsin muuten sivupalkkiin tickerfactory.comista tuollaisen painonpudotusjanan. Siinä näkyy kuinka paljon olen pudottanut ja kuinka paljon on vielä jäljellä. Tsemppaiskohan tuo pudottamaan painoa tehokkaammin? Minusta tuntuu, että tässä tilanteessa on käytettävä kaikki oljenkorret. Ensimmäistä kertaa laihdutuspäätöksen jälkeen kilot ovat oikeasti lähteneet putoamaan. En halua enää takapakkia tai jojoilua. Ja ennen kaikkea haluan elää normaalipainoisen ja terveen nuoren aikuisen elämää.
Baila El Chiki Chiki
Tästä se lähtee.
Pitkään kypsynyt laihdutusblogi-ajatus on nyt tulossa toteutukseen asti. Tässä illalla sängyssä luin uusinta KG-lehteä ja siitä se innostus sitten lähti. Eräs nainen oli laihduttanut 61 kiloa ja pitänyt samalla blogia. Eräs ystäväni oli myöskin KG:n sivuilla 9 kiloa kevyempänä. Hänkin bloginpitäjä. Miksi siis en minäkin. Tiedä sitten onko näillä laihdutusblogeilla niin suurta tarvetta tai saanko tarvittavaa tsemppausta tästä.
Huhtikuussa lyöty veto -20kg elokuun loppuun mennessä ei tule toteutumaan, mutta kohti kevyempää minää ollaan matkalla. Huhtikuussa puntari näytti vaihdellen 96-100kg. Tuo täysi huntti säikäytti minut, olenko todella niin iso? Nyt puntari on 90 kilon tietämissä tai vähän alle. Juhlinnan paikka oli tällä viikolla kun puntari heilahti pitkästä aikaa alle 90 kilon! Painoindeksini on tällä hetkellä 31.1 mikä on merkittävän ylipainon lukema.
Painoa on pudotettu enemmän tai vähemmän onnistuneesti vähäkalorisilla tuotteilla. Ensin yritin pysyä pelkissä Nutriletin pirtelöissä, innostuin etenkin metsämarjapirtelöstä. Pitemmän päälle pelkkien makeiden ja kylmien litkujen juominen kyllästytti enkä keksinyt tarpeeksi hyvää lisää niiden kaveriksi. Tai keksinhän minä, työpäivän jälkeen maistui mikä milloinkin, joskus se oli sipsit ja joskus karkit.
Noin kuukausi sitten kokeilin ensimmisen kerran suolaisia vaihtoehtoja, Allevon thai- ja peruna-purjo-keittoja. Olin kuullut pelkkiä haukkuja näistä keitoista, mutta eihän ne niin pahoja olleetkaan. Etenkin tuo peruna-purjo-keitto on maustettuna oikean keiton makuista. Olen useimmiten lisäillyt keittoihin hieman herne-maissi-paprikaa ja viime päivinä myös kevytnakkeja. Keitto on mielestäni oikein maukas silloin. Olenkin siis (toivottavasti) löytänyt taas tsempin laihduttamiseen ja se voi tällä kertaa oikeasti tuoda tuloksia.
Tavoitteenahan minulla olisi pudottaa vielä noin 25 kiloa. Olen pituudeltani 170 cm ja haluaisin olla jotakuinkin 65 kiloa kaunista katseltavaa. Ensimmäisenä välietappina on nyt päästä 85 kilon puntarilukemaan.
Tästä jatketaan, Essi
Pitkään kypsynyt laihdutusblogi-ajatus on nyt tulossa toteutukseen asti. Tässä illalla sängyssä luin uusinta KG-lehteä ja siitä se innostus sitten lähti. Eräs nainen oli laihduttanut 61 kiloa ja pitänyt samalla blogia. Eräs ystäväni oli myöskin KG:n sivuilla 9 kiloa kevyempänä. Hänkin bloginpitäjä. Miksi siis en minäkin. Tiedä sitten onko näillä laihdutusblogeilla niin suurta tarvetta tai saanko tarvittavaa tsemppausta tästä.
Huhtikuussa lyöty veto -20kg elokuun loppuun mennessä ei tule toteutumaan, mutta kohti kevyempää minää ollaan matkalla. Huhtikuussa puntari näytti vaihdellen 96-100kg. Tuo täysi huntti säikäytti minut, olenko todella niin iso? Nyt puntari on 90 kilon tietämissä tai vähän alle. Juhlinnan paikka oli tällä viikolla kun puntari heilahti pitkästä aikaa alle 90 kilon! Painoindeksini on tällä hetkellä 31.1 mikä on merkittävän ylipainon lukema.
Painoa on pudotettu enemmän tai vähemmän onnistuneesti vähäkalorisilla tuotteilla. Ensin yritin pysyä pelkissä Nutriletin pirtelöissä, innostuin etenkin metsämarjapirtelöstä. Pitemmän päälle pelkkien makeiden ja kylmien litkujen juominen kyllästytti enkä keksinyt tarpeeksi hyvää lisää niiden kaveriksi. Tai keksinhän minä, työpäivän jälkeen maistui mikä milloinkin, joskus se oli sipsit ja joskus karkit.
Noin kuukausi sitten kokeilin ensimmisen kerran suolaisia vaihtoehtoja, Allevon thai- ja peruna-purjo-keittoja. Olin kuullut pelkkiä haukkuja näistä keitoista, mutta eihän ne niin pahoja olleetkaan. Etenkin tuo peruna-purjo-keitto on maustettuna oikean keiton makuista. Olen useimmiten lisäillyt keittoihin hieman herne-maissi-paprikaa ja viime päivinä myös kevytnakkeja. Keitto on mielestäni oikein maukas silloin. Olenkin siis (toivottavasti) löytänyt taas tsempin laihduttamiseen ja se voi tällä kertaa oikeasti tuoda tuloksia.
Tavoitteenahan minulla olisi pudottaa vielä noin 25 kiloa. Olen pituudeltani 170 cm ja haluaisin olla jotakuinkin 65 kiloa kaunista katseltavaa. Ensimmäisenä välietappina on nyt päästä 85 kilon puntarilukemaan.
Tästä jatketaan, Essi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)