In my closet

Jossain vaiheessa aioin tehdä postauksen tyylistäni silloin ennen ja onko se muuttunut tässä kilojen karistessa.

Noh, olen aina pukeutunut juuri niin kuin olen itse halunnut. Olen käyttänyt lyhyitä hameita tai tiukkoja paitoja, oli elopaino sitten 100 kiloa tai 70 kiloa. Vaatteet ovat suuri intohimoni ja niihin uppoaa rahaa kaikkein eniten. Tuhlaan rahani aina ensin vaatteisiin, sitten vasta ruokaan. Ja minä en ole juuri koskaan välittänyt siitä, miten ihmiset minut näkevät, vaan siitä miltä minusta tuntuu. Joskus vanhoja kuvia katsellessa kuitenkin toivoo, että joku raja olisi ollut. Mutta voi olla, että ajattelen 20 kilon päästä niin myös tämän hetken kuvista. Miksi ihmeessä olen nuo vaatteet päälleni laittanut, kun eivät ne pue minua yhtään?!

Muutama vuosi sitten minulla oli ihan mieletön tunikakausi. Pukeuduin muodottomiin tunikoihin jotka tosiasiassa tekivät minut entistä isomman näköiseksi. Edellisen tietokoneen hajotessa katosi myös suurin osa kuvistani enkä onnistunut löytämään yhtään todellista tunikakuvaa. Olen myös aina luottanut toppi/t-paita + neuletakki-yhdistelmään. Useina kesinä en ole liikkunut julkisesti lyhythihaisissa saati hihattomissa paidoissa ja minulla oli AINA neuletakki päällä. Todistusaineistoa:

(kuvan saa klikattua isommaksi)

 Vaikka olisi helle, minä pukeuduin aina neuletakkiin. Kuvat on otettu 2008-2009. Farkkuhame on ollut suosikkini, ei vaan ole enää. Hametta pitäessä minusta tuntui, että lihavat jalat eivät erottuisi niin selvästi. Värejä en ole koskaan pelännyt. En tiedä yhtään mitkä värit minulle sopivat, käytän kaikkia joista pidän. Isäni oli myöskin lihava ja äitini kertoi, että joskus 90-luvulla hän oli mennyt ostamaan isälleni paitaa ja kysynyt myyjältä olisiko jotain pirteämmän väristä mustan/harmaan/ruskean sijaan. Vastaukseksi äiti sai, ettei lihavat käytä värejä. No se oli silloin, minä ainakin käytän! Vielä vuosi sitten leggingsit olivat myös kovaa huutoa. Eihän läski voinut näyttää jalkojaan, mutta housuissa olisi ollut liian kuuma. On ikävää, miten JOUTUU käyttämään joitakin vaatteita varjellakseen kanssaihmisiä. Lihavuuden yksi ikävimpiä asioita on se, että täytyy pukeutua johonkin mikä mahtuu päälle, ei johonkin mihin haluaisi.

Tältä kesältä ei paljoa kuvia ole, mutta tein pienen kollaasin mitä päällä on näkynyt viime päivinä:

Tämän kesän ykkösjuttu on minulla ollut nuo farkkushortsit. Pidän niistä paljon enemmän, kuin vielä kaapistani löytyvästä edelliskesien farkkuhameesta. Myös maksimekot ja hameet ovat olleen kovasti käytössä. Tänä kesänä olen myös ensimmäistä kertaa pitkään aikaan heilunut julkisilla paikoilla ilman käsiäni verhoavia neuletakkeja. Jos on ollut lämmin, olen huoletta lähtenyt hihattomissa liikkeelle. En toki ole tyytyväinen hyllyviin käsivarsiini, mutta olen kyllästynyt peittelemään niitä ja hikoilemaan pitkähihaisissa. Mutta kuten huomata saattaa, toppi + neuletakkiyhdistelmällä ollaan menty vieläkin. Gina Tricotin perustopit ovat suuria suosikkejani ja minulla löytyy niitä yhteensä 17 eri värissä. Ja kyllä, käytän kaikkia. Ne ovat palvelleet useamman vuoden ajan lukuisten pesujenkin jälkeen.

Odotan kauhulla syksyä, kun pitäisi taas siirtyä pitkiin housuihin. Omistan tällä hetkellä kolmet farkkuleggingsit H&M:ltä (jes, kokoa M!!) ja ne olivat ainakin vielä keväällä ihan lempparit. Mieli kuitenkin muuttuu niin äkkiä ja voi olla, että kesän jälkeen kun kiskaisen ne jalkaan, en tykkää niistä yhtään. Hankintalistalla tälle syksylle olisi ihan oikeat farkut! En muista milloin olen viimeksi käynyt edes kokeilemassa farkkuja. No okei, ostin Lindexiltä yhdet koon 44 farkut taannoin, mutta ihan hetkessä ne jäivät jo minulle isoiksi. Nyt olisi tarkoitus hankkia sitten jotkut istuvat, hyvät farkut.

Minulla löytyy vieläkin todella paljon vaatteita kaapista, mitä käytin 20 kiloa sitten. Voin ihan huoletta käyttää niitä edelleen, tuntuu vaan että ne istuvat vaan paremmin tätä nykyä. Kunhan haalin kokoon enemmän vanhoja kuvia, voisin tehdä sellaisen vaate ennen/vaate jälkeen-postauksen.

Mutta haluaisin haastaa muutkin tekemään tällaisen pienen tutkimuksen sinne vaatekaappin. Onko se muuttunut kilojen karistua? Rajoittiko/rajoittaako kilot pukeutumistasi?