Perjantain punnitustulos on ikävästi kiikkunut taas sinne kasikympin yläpuolelle, eli puntari näytti lukemaa 80.8kg.
En tiennyt mitä odottaa. Viikko äitini luona sai painon ehdottomasti nousemaan ja kotiin tullessa puntarin lukema oli noin 82 kiloa, joten on siitä ainakin tultu alaspäin. Ja karppaustakin on vasta kaksi päivää takana, joten mitään suuria tuloksia ei näinkään ole voinut saada aikaan. Katsotaan mitä ensi viikko tuo tullessaan. Kilomäärän tulee alkaa seiskalla silloin. Vähempään en tyydy.
Sitä paitsi, päätin jättää Juhannusjuhlinnat kokonaan välistä! Minua ei kiinnosta, joten miksi pitäisikään. Ajattelin käydä kaupassa hakemassa jotakin herkkuja ja tehdä hyvää ruokaa. Sitten katson maratoonina Ruotsin pelastajia, jotka olen tallentanut digiboksilleni. Löytyypä vielä muutamat jaksot Greyn Anatomiaa ja Täydellisiä Naisiakin, joten voin kuluttaa Juhannuksen ihan hyvin sohvalla telkkarin edessä. Ja jos tuo ilma tuosta hieman kaunistuu, lenkki on luvassa ehdottomasti. Tällä viikolla olisi vielä yksi 60min ja yksi 30min lenkki edessä.
Tässä kuunneltavaksi kaunis kesäiltoihin sopiva kappale. Minulle tulee tästä jostain syystä mielikuva Espanjan pienistä kaduista, laskevasta auringosta, valkoisista vaatteista ja lomaromanssista... En osaa selittää miksi.
Ps. Päivän turha tieto: tiesittekö, että YouTubessa videon ladatessa, sillä "latausympyrällä" voi pelata matopeliä! Kun se lataa, painelet vain nuolia. Voi että! :D
perjantai 24. kesäkuuta 2011
torstai 23. kesäkuuta 2011
Day Two
Toinen päivä karppailua takana. Valitsin itselleni tämän "alakarppauksen", jossa hiilihydraatteja tulee noin 60g päivässä. Proteiinit ovat noin 25% luokkaa koko ruokavaliosta ja rasvan osuus saa kohota jopa sinne 65-70% tuntumaan. Kuulostaa hurjalta. Tietoni karppausta kohtaan olen etsinyt Internetistä vaikka lähes kaikkialla kehotetaan lukemaan ainakin yksi karppauskirja. Minulla ei tosin nyt riitä keskittyminen kirjan lukemiseen. Haen tietoni mieluiten helposti netistä. Minua saa neuvoja (kiitos jo saamistani neuvoista :)) ja otan kaikki neuvot mielelläni vastaan!
Tämän päivän ruokapäiväkirjan mukaan hiilareiden määrä oli 60.4g (17%), proteiinit 80,4g (22%) ja rasvaa 99.8g (61%). Kaloreita koko päivälle kertyi 1493. Lasken määrät kiloklubin avulla. Miltä nämä määrät vaikuttavat? Ja paljonko kaloreita karppaamalla päivässä saisi tulla, onko merkitystä? Proteiinien määrää minun pitäisi hieman nostaa. Kunhan saan nektariinit syötyä, taidan jättää hedelmät pois kokonaan. Ainakin hetkeksi. Kasvisten osuus minulla on kuitenkin melko suuri ja olen eilen ja tänään popsinut lähes kilon vihanneksia. Pitäisikö niiden määrää vähentää?
Tämä ja eilinen päivä ovat menneet vähän kokeillessa ja syöden jotakin tuttua ja yksinkertaista. En ole uskaltanut lähteä kokeilemaan mitään karppiherkkuja vielä, koska haluan ensin katsoa toimiiko tämä. Laihtumisen lisäksi toivoisin saavani apua refluksitautiini. Jossain sanottiin, että karppaamisella voi olla hyviä vaikutuksia siihen.
Tänään selätin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yhden oikean vaaran. Ystäväni pyysi minua kaveriksi Hesburgeriin. Jostain syystä minun oli todella helppoa valita salaatti. Mielessäni ei edes käynyt ottaa hampurilaista ja ranskiksia. Olin todella iloinen, kun huomasin kuinka vähän hiilareita tonnikalasalaatissa oli vaikka kaveriksi ottaa kurkkumajoneesia. En edes koskenut leipään. Hyvä minä! Tässä karppauksessa tuntuu olevan hyvää juuri se, että jotakin herkkuja saa syödä. Muissa dieeteissä tuntuu olevan yleisenä sääntönä, että kaikki herkut ovat pahasta jolloin niihin on houkutus sortua ja huomata kuinka TAAS on epäonnistunut. Mutta salaatin lisukkeena parmesan-juusto ja kurkkumajoneesi, nam nam!
Tämän päivän ruokapäiväkirjan mukaan hiilareiden määrä oli 60.4g (17%), proteiinit 80,4g (22%) ja rasvaa 99.8g (61%). Kaloreita koko päivälle kertyi 1493. Lasken määrät kiloklubin avulla. Miltä nämä määrät vaikuttavat? Ja paljonko kaloreita karppaamalla päivässä saisi tulla, onko merkitystä? Proteiinien määrää minun pitäisi hieman nostaa. Kunhan saan nektariinit syötyä, taidan jättää hedelmät pois kokonaan. Ainakin hetkeksi. Kasvisten osuus minulla on kuitenkin melko suuri ja olen eilen ja tänään popsinut lähes kilon vihanneksia. Pitäisikö niiden määrää vähentää?
Tämä ja eilinen päivä ovat menneet vähän kokeillessa ja syöden jotakin tuttua ja yksinkertaista. En ole uskaltanut lähteä kokeilemaan mitään karppiherkkuja vielä, koska haluan ensin katsoa toimiiko tämä. Laihtumisen lisäksi toivoisin saavani apua refluksitautiini. Jossain sanottiin, että karppaamisella voi olla hyviä vaikutuksia siihen.
Tänään selätin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yhden oikean vaaran. Ystäväni pyysi minua kaveriksi Hesburgeriin. Jostain syystä minun oli todella helppoa valita salaatti. Mielessäni ei edes käynyt ottaa hampurilaista ja ranskiksia. Olin todella iloinen, kun huomasin kuinka vähän hiilareita tonnikalasalaatissa oli vaikka kaveriksi ottaa kurkkumajoneesia. En edes koskenut leipään. Hyvä minä! Tässä karppauksessa tuntuu olevan hyvää juuri se, että jotakin herkkuja saa syödä. Muissa dieeteissä tuntuu olevan yleisenä sääntönä, että kaikki herkut ovat pahasta jolloin niihin on houkutus sortua ja huomata kuinka TAAS on epäonnistunut. Mutta salaatin lisukkeena parmesan-juusto ja kurkkumajoneesi, nam nam!
Juhannuksena...
Juhannus... Huh.
Jotenkin olen alkanut vihaamaan näitä pakollisia juhlia. Lasken näihin vaput, juhannukset, pääsiäiset ja jopa uuden vuoden. Minusta on todella stressaavaa, kun pitäisi keksiä jotain todella hauskaa ja ikimuistoista vaikka todellisuudessa haluaisi jäädä vain kotiin.
Viime juhannuksen vietin kotona. Ei se minua haitannut, minullahan oli maailman ihanin poikaystävä silloin seuranani. Nyt kuitenkin kahdessa mahdollisessa juhannuspaikassa olisi pariskuntia ja todennäköisesti minua alkaisi jossain vaiheessa ahdistaa ja surettaa. Juhannuksena kuuluu olla sen toisen kanssa, saunoa, uida ja istua laiturilla aamuun asti katsellen tyyntä vettä. Tokihan jonkun juhannuskaverin voisi yrittää löytää, mutta minulla oli jonoa helluntaina, joten tarkoittaako se sitä, ettei heilaa juhannuksena? Eikä mikään ole sama asia jonkun satunnaisen kanssa. Lisäksi on luvattu maailman surkeinta ilmaa ja mikä olisikaan juhannus ilman miljoonia sääskiä. Mutta toisaalta, juhannushan on sinkkujen taika-aikaa. Ehkä voisin illan tylsyyksissä juosta pääkadun alasti ja poimia samalla kukkia tyynyn alle vain nähdäkseni tulevan sulhaseni. Todennäköisesti siellä näkyy joku Abdullah Hamad vaikka toivoisin ennemmin José Gabrielia.
Tällaiset juhannusvappupääsiäisjuhlat sekoittavat myös laihduttamista pahasti. Parin päivän syömingit ja juomingit tuovatpakostakin lisäkilon, jos ei kaksi. Se ei minua nyt kiinnosta. Ja miksi en uhraisi yhtä juhannusta, jos ensi juhannuksena voisin mahdollisesti juhlia 15 kiloa kevyempänä. Sehän tosiaan minulla olisi vielä pudotettavana. Ensi juhannuksena voisi ajoissa suunnitella jotain mukavaa. Ei tyytyä siihen mitä keksii päivän varoitusajalla. Eli mitään erityisen kiinnostavaa ei ole edes tänä vuonna luvassa.
Sitä paitsi, olen juhannukseni juhlinut monena vuonna erittäin railakkaasti, joten olisiko nyt sitten rauhoittumisen paikka. Terveisin Essi juhannuksena 2009.
Äh, hiton juhannus. Mitäs siellä muilla on luvassa?
Jotenkin olen alkanut vihaamaan näitä pakollisia juhlia. Lasken näihin vaput, juhannukset, pääsiäiset ja jopa uuden vuoden. Minusta on todella stressaavaa, kun pitäisi keksiä jotain todella hauskaa ja ikimuistoista vaikka todellisuudessa haluaisi jäädä vain kotiin.
Viime juhannuksen vietin kotona. Ei se minua haitannut, minullahan oli maailman ihanin poikaystävä silloin seuranani. Nyt kuitenkin kahdessa mahdollisessa juhannuspaikassa olisi pariskuntia ja todennäköisesti minua alkaisi jossain vaiheessa ahdistaa ja surettaa. Juhannuksena kuuluu olla sen toisen kanssa, saunoa, uida ja istua laiturilla aamuun asti katsellen tyyntä vettä. Tokihan jonkun juhannuskaverin voisi yrittää löytää, mutta minulla oli jonoa helluntaina, joten tarkoittaako se sitä, ettei heilaa juhannuksena? Eikä mikään ole sama asia jonkun satunnaisen kanssa. Lisäksi on luvattu maailman surkeinta ilmaa ja mikä olisikaan juhannus ilman miljoonia sääskiä. Mutta toisaalta, juhannushan on sinkkujen taika-aikaa. Ehkä voisin illan tylsyyksissä juosta pääkadun alasti ja poimia samalla kukkia tyynyn alle vain nähdäkseni tulevan sulhaseni. Todennäköisesti siellä näkyy joku Abdullah Hamad vaikka toivoisin ennemmin José Gabrielia.
Tällaiset juhannusvappupääsiäisjuhlat sekoittavat myös laihduttamista pahasti. Parin päivän syömingit ja juomingit tuovat
Sitä paitsi, olen juhannukseni juhlinut monena vuonna erittäin railakkaasti, joten olisiko nyt sitten rauhoittumisen paikka. Terveisin Essi juhannuksena 2009.
Äh, hiton juhannus. Mitäs siellä muilla on luvassa?
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Meno oli erittäin Let's Go
Iltalenkki suoritettu jo hieman aurinkoisessa, mutta silti myrskytuulisessa säässä.
Ihana huomata miten juoksu kulkee. 4 kilometriä, 30 minuuttia. Kaloreita kului noin 400. Vaikka enää minä en tuijottele kaloreita, en liiku enäävain laihtuakseni vaan saan juoksemisesta suurta nautintoa lähes aina ja pidän siitä kuinka huomaan jaksavani yhä pidempiä matkoja tai lyhyempiä matkoja tiukentuneeseen tahtiin.
Loppumatkan tsemppibiisi oli tämä (olen todella lähes kaikkiruokainen musiikin suhteen)
Ihana huomata miten juoksu kulkee. 4 kilometriä, 30 minuuttia. Kaloreita kului noin 400. Vaikka enää minä en tuijottele kaloreita, en liiku enää
Loppumatkan tsemppibiisi oli tämä (olen todella lähes kaikkiruokainen musiikin suhteen)
Ka...kar...karp...KARPPAUS!
Nyt se alkoi! Nimittäin karppaus!
Kun olin äitini luona käymässä, hänen miehensä toteutti (ahhahaa, kovasti yritti :DDD) karppiruokavaliota. Hänen ystävänsä oli pudottanut sen avulla usemman kymmenen kiloa, jonka myötä äitini mies oli innostunut myöskin karppaamisesta. Tuntuu, että koko hiilihydraattihässäkkä kantautuu joka puolilta korviini ja päätin antaa sille mahdollisuuden.
Eilisen illan lueskelin kaikkea karppaukseen liittyvää ja suunnittelin ruokavaliotani. En joudu muokkaamaan listaani täysin uusiksi, mutta minun on pidettävä huolta etenkin siitä, että syön säännöllisesti ja tarpeeksi. Uskon karppaamisen olevan siinä mielessä kokeilemisen arvoinen juttu, sillä minulla on lupa herkutella. Karkkihimon ja siitä kieltäytymisen uskon olevan ensimmäisten päivien suurin huolenaihe, mutta pääsen kuitenkin herkuttelemaan esimerkiksi juustolla! En ole ostanut kotiini juustoa ties kuinka pitkään aikaan, mutta nyt voin laittaa fetaa/halloumia esimerkiksi salaatin joukkoon. Nam nam!
En ole mikään karppauksen asiantuntija ja varmasti alku menee opetellessa ja miettiessä. Minulle saa vapaasti antaa vinkkejä! Katsotaan mitä tästä tulee.
Ps. Mitäs sanotte tuosta Suurimman Pudottajan Vickystä? Eikö oo melkonen lehmä?! :D
Kun olin äitini luona käymässä, hänen miehensä toteutti (ahhahaa, kovasti yritti :DDD) karppiruokavaliota. Hänen ystävänsä oli pudottanut sen avulla usemman kymmenen kiloa, jonka myötä äitini mies oli innostunut myöskin karppaamisesta. Tuntuu, että koko hiilihydraattihässäkkä kantautuu joka puolilta korviini ja päätin antaa sille mahdollisuuden.
Eilisen illan lueskelin kaikkea karppaukseen liittyvää ja suunnittelin ruokavaliotani. En joudu muokkaamaan listaani täysin uusiksi, mutta minun on pidettävä huolta etenkin siitä, että syön säännöllisesti ja tarpeeksi. Uskon karppaamisen olevan siinä mielessä kokeilemisen arvoinen juttu, sillä minulla on lupa herkutella. Karkkihimon ja siitä kieltäytymisen uskon olevan ensimmäisten päivien suurin huolenaihe, mutta pääsen kuitenkin herkuttelemaan esimerkiksi juustolla! En ole ostanut kotiini juustoa ties kuinka pitkään aikaan, mutta nyt voin laittaa fetaa/halloumia esimerkiksi salaatin joukkoon. Nam nam!
En ole mikään karppauksen asiantuntija ja varmasti alku menee opetellessa ja miettiessä. Minulle saa vapaasti antaa vinkkejä! Katsotaan mitä tästä tulee.
Ps. Mitäs sanotte tuosta Suurimman Pudottajan Vickystä? Eikö oo melkonen lehmä?! :D
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Just believe in yourself
Blogihiljaisuutta. Onnistumisia ja epäonnistumisia.
Täällä kirjoittelee nyt valmistunut sosionomi. 10.6. oli virallinen valmistumispäivä.Valmistumista juhlin, mutta en kakuilla ja pullilla. Viiniä maistelin. Lauantaiaamuna paino oli kuitenkin pudonnut iloisesti 78 kilon lukemaan. Olin iloinen!
Suuntasin äitini luokse lomailemaan viikoksi ja arvata saattaa, että kilot ovat kavalasti tulleet takaisin. Ostin kyllä maitorahkaa, mehukeittoa, tonnikalaa ja vihanneksia, mutta kaapissa vaanineet leipä ja juusto koituivat todellakin kohtalokseni. Tilannetta ei helpottaneet jäätelöt ja ulkona syöminen. Mutta minähän en lannistu! Kanelin mahtava painonpudotus veti minut suosta ja jotenkin sain hyvää mieltä ja tsemppiä. Minun pitäisi vain saada päättäväisyyttä ja jatkuvaa painonpudotusta. Tämä jojoilu kyllästyttää minua. Pari kiloa pois ja sitten retkahdan vanhoihin tapoihin. Luulen, että pari kiloa pudotettuani voin syödä taas vähän huolettomammin. Mutta kun ei se mene niin!
Kävin kyllä äitini luona juoksulenkeillä. Tänäänkin olisi juoksupäivä, mutta hei vaan tuolle sateelle ja myrskylle ulkona. En oo menossa yhtään mihinkään!
Kokeilin tänään myös kaapista löytyneitä farkkuja, joita olen tainnut käyttää lukiossa. Huh, ei puhettakaan, että menisi jalkaan. Lantiosta kirrasi heti. Jaloista ei niinkään. Olenko minä tosiaan ollut joskus niinkin laiha? Miksi olen kuitenkin aina kuvitellut olevani todella lihava? Koon 38 farkut.
Tässäpä vähän tsemppivideota, JUST KEEP PRACTISING :)
Täällä kirjoittelee nyt valmistunut sosionomi. 10.6. oli virallinen valmistumispäivä.Valmistumista juhlin, mutta en kakuilla ja pullilla. Viiniä maistelin. Lauantaiaamuna paino oli kuitenkin pudonnut iloisesti 78 kilon lukemaan. Olin iloinen!
Suuntasin äitini luokse lomailemaan viikoksi ja arvata saattaa, että kilot ovat kavalasti tulleet takaisin. Ostin kyllä maitorahkaa, mehukeittoa, tonnikalaa ja vihanneksia, mutta kaapissa vaanineet leipä ja juusto koituivat todellakin kohtalokseni. Tilannetta ei helpottaneet jäätelöt ja ulkona syöminen. Mutta minähän en lannistu! Kanelin mahtava painonpudotus veti minut suosta ja jotenkin sain hyvää mieltä ja tsemppiä. Minun pitäisi vain saada päättäväisyyttä ja jatkuvaa painonpudotusta. Tämä jojoilu kyllästyttää minua. Pari kiloa pois ja sitten retkahdan vanhoihin tapoihin. Luulen, että pari kiloa pudotettuani voin syödä taas vähän huolettomammin. Mutta kun ei se mene niin!
Kävin kyllä äitini luona juoksulenkeillä. Tänäänkin olisi juoksupäivä, mutta hei vaan tuolle sateelle ja myrskylle ulkona. En oo menossa yhtään mihinkään!
Kokeilin tänään myös kaapista löytyneitä farkkuja, joita olen tainnut käyttää lukiossa. Huh, ei puhettakaan, että menisi jalkaan. Lantiosta kirrasi heti. Jaloista ei niinkään. Olenko minä tosiaan ollut joskus niinkin laiha? Miksi olen kuitenkin aina kuvitellut olevani todella lihava? Koon 38 farkut.
Tässäpä vähän tsemppivideota, JUST KEEP PRACTISING :)
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Suosikkeja
Perjantain punnituspäivä jäi välistä ja paino on vain noussut juhlien vuoksi. Senpä takia laitan vain tämän hetken lenkkimusaa tarjolle.
(tarvisin vaikka jonku iranilaisen poikaystävän, koska jostain syystä tuo dooset daram, rakastan sinua, kuulostaa niin ihanalta)
Tää varmaan soi meikäläisellä aika paljon kesän aikana
Siinäpäs muutamia minun suosikkejani! Hyvää sunnuntai-illan jatkoa ja mukavaa alkavaa viikkoa! Lämmintä on ainakin luvattu ja sehän kelpaa.
(tarvisin vaikka jonku iranilaisen poikaystävän, koska jostain syystä tuo dooset daram, rakastan sinua, kuulostaa niin ihanalta)
Tää varmaan soi meikäläisellä aika paljon kesän aikana
Siinäpäs muutamia minun suosikkejani! Hyvää sunnuntai-illan jatkoa ja mukavaa alkavaa viikkoa! Lämmintä on ainakin luvattu ja sehän kelpaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)