Comfort food

Jos on tulossa kipeäksi, eikö se tarkoita, että saa uppoutua sohvannurkkaan peiton kanssa ja katsella televisiota. Lisänä tietenkin jotakin herkkuja, jos tauti sen sallii. Eikö se mene näin?

kuva täältä.

Ilmeisesti minun on muutettava vanhoja tottumuksia, jos mielin kiloista pois ennen joulua. Mutta minun täytyisi pohdiskella mitä korvaavaa tuon lohturuuan tilalle? Jos en saa siihen herkkuhimoon mitään korvaavaa, tulen todennäköisesti repsahtamaan ja pahan kerran.

Uuden parisuhteen* myötä olen alkanut viihtyä enemmän kotona. En lähde enää viikonloppuisin baariin ja tykkään tällaisesta vaiheesta todella paljon. Ehkä minä olen suurimmat juhlimiset jo juhlinut ja nyt on aika rauhoittua. Poikaystäväni on vaan viikonloppuisin yleensä yötöissä ja se tarkoittaa sitä, että olen illat yksin. Perjantai-iltana elokuvaa katsoessa tulee väistämättä halu tehdä kädestä suuhun-liikettä. Tämä sama ilmiö toistuu lähes aina kun olen yksin ja minulla on liikaa aikaa käytettävänä.

Uusimmassa KG-lehdessä 5/2010 oli juttu, jossa annettiin ohjeita välttää päivän lihottavat ruokakriisit. Tunnistin itseni heti ensimmäisestä kohdasta, "tylsyyden markkinat". Ei ole mitään tekemistä tai ainakaan mikään ei kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on sohva, televisio ja jääkaappi.

Tähän tulisi löytyä ratkaisu sillä syöminen on kivaa ja siihen on helppo langeta. Lehden mukaan tässä tilanteessa pitäisi opetella tietoinen syöminen. Tietoista syömistä pitäisi toistaa kaavamaisesti itseään pakottaen. Jossain vaiheessa pakottamista ei enää tarvitse. Tämä voisi minun kohdallani onnistua. Jos saan keskittyä muutokseen ja saan uuden omaksumiseen tarpeeksi aikaa, se voi toimia. Olen ihminen joka elää rutiineilla. Lupaan kokeilla pakonomaiseen syömisaikatauluun siirtymistä heti, kun työni loppuu ensi keskiviikkona.

kuva täältä.

Lehdessä ohjeistetaan myös, että jääkaapin oveen tulisi laittaa esimerkiksi kysymyksiä "onko nyt oikeasti nälkä vai aionko syödä tunteeseen?" ja "kadunko, jos syön?". Koskaan ei saisi avata jääkaappia ennen kuin on vastannut näihin kysymyksiin. Useasti lohtusyömisen aiheuttama katumus on paljon vahingollisempaa, kuin hetkestä saatu hyöty. Tämä on NIIN totta. Mikä morkkis siitä syntyykään, kun onnistuneen päivän jälkeen kumoaa vatsaansa levyllisen suklaata ja päälle vähän suolapähkinöitä. Siitä ei ikinä tule hyvä mieli.

Tänään on ensimmäinen kriittinen ilta. Sitten katsotaan miten itsekurini toimii vai toimiiko ollenkaan. Illan comfort food voisi näyttää tältä:

kuva täältä.

* uusi parisuhde = 8kk (juurikin tänään). Pitkä sinkkuaika vaatii pitkän totuttelun vakavaan parisuhteeseen :)